Kivakkatunturi ja Kivakkakoski, National Park Paanajärvi.
Virran viemää
Nään täplikkäisen kylkineen,
kun taimen hypähti,
oon niskan ylisillä,
mun syän sykähti,
saunan savu tupruaa,
tuttu tuoksu vainen,
harjushurmos lumoaa,
tuon illan ottavainen.
Jo värit ruskan havaitsen,
rantakoivut loistaa,
ikävässä ihmisen,
tutun tunteen toistaa,
mennyt kesä jättänee,
se virran muas kulkee,
karikoita väistellen,
tuon menneen jäiseen sulkee.
Se tiensä löysi etsien,
kiertäin kaartain kumartain,
sai hyväilyjä eniten,
kurun varjoon kurkkien,
soidinmaita soluen,
se löytää sopukkansa,
Vienan maita virraten,
se hurmaa korpikansan.
Tunne väliin kuohahtaa,
vaahtopäisen nielun,
kuka kuulee kulkijaa,
tuon ajopuisen sielun,
rauhoittuvaa raukaisee,
nukkavieru nukkuu,
kuukkelina kuleksien,
koko suven kukkuu.
21.9.2020 Veli M. Leinonen
