Tykkytaakka
Tykkykuuseen tuikkii tähtönen,
näkeekö talvisen taakassa kauneuden,
vaiko voipuneen vaipuneen -
se kylvettiin, se niitettiin,
kyttyräselkinä kyykittiin.
Vaipui kuusi nukuksiin,
lumen alle uuvuksiin,
unohdukseen kesän.
Aatos katsoi taivaisen,
tunsi tämän vaivaisen,
tuskaan uupuneen,
lumen alle nuutuneen.
Raskasta taakkaa kantaa,
kuka silloin voimia antaa,
näe uskosi, toivosi, rakkaasi,
oivalla ihmismieli,
tunnista puheesi kieli,
sanaile, sulata lumi,
lähemmäs ihmistä tule,
tykkytalvessa kesäksi sula.
4.7.2020 Veli M. J.