Vonkamies kotikunnaillaan.
Muina miehinä Karsastin kortteeria, olin piian pimiässä kamarissa, aisankannattajana ansioiduin, käsikopelolla onnea koetin. Sormeni sousi ilman venettä, vinkkeliä virsuni vieroksui, huopikkaat minut hurmasi, mierontie oli mopolla mahoton. Sopupeliä peiton alla sovittelin, kylkipaistia höyhenellä koettelin, puolukasta tehtiin surutta survosta, elämyksellinen hetki herkkää hurmosta. Räpiköimällä rännässä remusin, hempukkani helmassa joutavia jorisin, värjöttelin vähäeleisenä vällyissä, suhmuroin sandran somissa sopukoissa. Oli kiskis kukkulat, oli munat sekä makkarat, oli huvikumpua, hullutusta ja humpuukia, oli kulkusten kilinää ja kolkuttimien kolinaa, No, mikä ettei muina miehinä olisi mukava. 31.8.2020 Veli M. Leinonen