Lujan luonnon lujittama

Paanajärven Mäntyniemen Aatami ”Aatu” Leinosesta lisää tästä linkistä: https://tuumatti.fi/wp-admin/upload.php?item=2981
Lujan luonnon lujittama

Kessäytynyt kesähauki synkimmässä sysimetsän,
passautunut pakanainen ossautunut oksallensa,
hättäytynyt härmäläinen säikähtänyt sänkipeltoon.

Poissa orhi onkinensa, vähäkoukku vänkärinsä,
joutilaiden joukahaisten järsittynä jäkälikkö,
takkaporon tarakalla läskilänget lähinpänä.

Vaskivettä vaatimesta, hunajata huntuvista,
kynsikkäinen kömpimässä,  otso oman onkalosta,
haavi auki ahterissa, purukalut puntarissa.

Ottipa nyt ohraleipä,  palan haukkas pakarasta,
veripalttu verestävä, noropuro nokkosille,
menninkäinen metsäherra, lujan luonnon lujittama.

6.6.2021 Veli M. Leinonen
Mänty-Ella ts. Elias Leinonen tarkastamassa karhunloukkua Paanajärvellä 1931. Ingervon kuva.

Kuusamon Kuntivaara kutsuu

Alla olevan linkin kautta näet virtuaalisesti millaisia maisemia Kuntivaaran huipulta avautuu itään. Musiikki videomateriaaleineen hanurisitaituri Mervin ja puolisonsa Peten tuotantoa.

Hanuritaituri Mervi musisoi tunnelmia kesäisen Kuntivaaran maisemista kesällä 2020. Videomateriaali puolisonsa Peten.
Nuorunen ja poika kesäkuun alussa 2020.
Kuuusamon Kuntivaaralta voit nähdä mm. kuinka kesä on saapunut myös Nuoruselle. Tämä kuva on vuoden 1994 marraskuulta ja otettu Venäjän Paanajärven puiston (Paanajärvi Park) Siikajärveltä ensiretkelläni Nuorusen huipulle. Näiltä main kuljettiin jo muinoin 1800-luvulla Oulangan suun Oulangan kylään. Siikajärven rannalla sijaitsi mm. Siikala, jonka kupeessa oli myös aikanaan rajavartioasema.

Koskenlasku on yksi Kuusamon kesähuveista. Turvalliseen lautoilla suoritettavaan koskenlaskuun pääsee päivittäin Kuusamon Käylän ja Juuman Juumajärven Retkietapin ja Basecampin maisemista. Tässä kuvassa allekirjoittanut ja Chris Kitkajoen Harjakoskella eräopaskoulutuksen aikaan 2004. Ihme kyllä, ilman kanootin kaatumista pääsimme kosken alas, mutta kanootti täyttyi reunojaan myöten vedellä. Meidän kanootista puuttui märkäpeite. Kuvan ottanut kollegamme Pauli.

Maailma murskana

Maailma murskana

Onko tää Suomi itsenäinen uutena vuotena,
koska on meitä uunotettu elvytysluotolla,
tuosta me saadaan kolmasosa omaksi hyväksi,
voimmeko enää suomenmaata tuntea isäksi.

Maailma murskana, maailma murskana,
ettekö tajuu ollenkaan  –  on maailma murskana.

Hävittäjäkonehankinta on suurinta hulluutta,
leikkikaluja aikuisille kuin lapsille leegoja,
takausvastuu tajunnan vei elvytystoimista,
lahjana annamme lapsillemme velkavankeutta.

Maailma murskana, maailma murskana,
ettekö tajuu ollenkaan  –  on maailma murskana.

Soteella Suomi ohjastetaan kunnallisliitoksi,
siinä me tyhmyys tunnustetaan omaksi riistoksi,
verotusoikeus vahvistetaan herrojen palkaksi,
nahkurinorrella tavataan, valot sammuta viimeksi.

Maailma murskana, maailma murskana,
ettekö tajuu ollenkaan  –  on Suomemme hukassa.

Hki 26.5.2021 Veli Juhani (VMJL)
Tämän voi laulaa allaolevaan melodiaan;
Маленькая страна · Наташа Королева

Kotiseutukronikka laulellen

Louis Sparre, Emil Wikström Renne Haverisen kipparoimassa paatissa Oulangan kuohuissa 1892 kesällä matkallaan tapaamaan Akseli Gallén Kallelaa Paanajärvellä. Sparren hiilipiirros.
Paanajärven Leinossukuisten kotiseutukronikka laulellen    

Kemijokivarren Tervolasta,  tulin minä lähteneeksi,
Paanajärven rannalla pienenä syntyneeksi,
Paanajärven rannalla pienenä syntyneeksi.

Mikko se oli niitä miehiä, joka tervavenneellä sousi,
koskessa niskan harjalta aina aallon päälle nousi,
koskessa niskan harjalta aina aallon päälle nousi.

Mummoni Vienan rannalla, silliä pyyteli silleen,
kotia tultua mykistyi, eikä venäjää puhunut milleen,
kotia tultua mykistyi, eikä venäjää puhunut milleen.

Paljon on karhuja kaadettu tuolla Paanan perukassa,
On Mänty-Ellaaki kaivattu monen monessa porukassa,
On Mänty-Ellaaki kaivattu monen monessa porukassa.

Myös Akseli Gallén Kallelaa tuohitorvella paimen kutsuu,
kuppeessa koskimaiseman,  palokärki oksalle istuu,
kuppeessa koskimaiseman, palokärki oksalle istuu.
Moni Multas-lesken muassa syntyi Paanajärven mailla,
Yltiön paatissa kulkivat ihmiset postin lailla,
Yltiön paatissa kulkivat ihmiset postin lailla.

Kävi kulttuuripersoonakulkurit ja herroja Helsingistä,
tuli kreivit, Inhat ja Ilmarit,  oli niissäkin kestimistä,
tuli kreivit, Inhat ja Ilmarit, oli niissäkin kestimistä.

Mäntyniemestä Mäkelän Anttilaan, kotipaikkoja Paanajärven,
ja Kauppilan polkuja Rajalaan, souda Leppälän tanhuville,
ja Kauppilan polkuja Rajalaan, souda Leppälän tanhuville.

Hki 25.5.2021 Veli Juhani, VMJL

(lauletaan ”Matalan torpan balladi ts. Suomessa olen minä syntynyt”… tekstissäni pari säkeistöä enemmän, yläkuvassa säestys malliksi)

On aarre oiva Oulangan

Kuusamon Oulankajoen Kiutaköngäs kesäkuun alussa 2020.
On aarre oiva Oulangan

Lumottuun luontoon innostaa,
korpien Koillismaa,
se polvesta polveen kannustaa,
luontoa turvaamaan,
vapauden virran vastuuseen,
näkymät velvoittaa,
kestävän pärskeen kasteeseen,
kesäinen kilvoittaa.

Kun taas on aika Oulangan,
sen luonnonpuistoon vaellan,
on siellä kuulu taimentie,
se synnyinmailleen lohen vie,
kun katsot vettä vellovaa,
näät kuinka taimen uskaltaa,
se hyppää hornankattilaan,
ja ylös siitä ponnistaa.

Jos mieltäs kiire ahdistaa,
tee retkesi Oulankaan,
vaellus korpeen vahvistaa,
herkimmän arvokkaan,
luontomme soljuu poluillaan,
tuhanten vuotten taa,
sitä ei voida valjastaa,
ei sitä voi ohjastaa.

On aarre oiva Oulangan,
sen sopukkaiseen vaellan,
ja korpein kätköön komeimman,
jää aarteeksemme omimman,
ja puhtaan virran puolesta,
voi kaikkia näin kannustaa,
kun teemme luontoretkemme,
näät Oulangassa aarteemme.

22.5.2021 Veli Juhani VML
lauletaan ”Taas on aika auringon”

Sovitettu 
laula itsesi Kuusamon kesään

Nähtäväksi jää miten kansa kiittää?

Äänestä äly Suomeen

Kuullos pyhä Suomi,
meitä huijataan,
miljardeja nakkaa Suomi Eurooppaan,
berluskonit kiittää,
lahjusrahaa riittää,
päätös vastuuton,
velka nyt lasten on.

Kuullos pyhä Suomi,
vastuu kantakaa,
järkipäättäjille ääni antakaa,
tolkku taloustoimiin,
luottamus uusiin voimiin,
lahjuseurooppaa,
ei euroin saa vahvistaa.

Kuullos pyhä Suomi,
kallis EMU-maa,
velkavankeudesta  pitää vapauttaa,
ohjat ottakaamme,
Suomi on oma maamme,
velkamafiaa,
ei yhtään voi avustaa.

(lauletaan  isänmaallisesti Kuullos pyhä vala säveleen)
19.5.2021 Veli Juhani
Oikeusvaltioperiaate
Eduskunnan päätös elvytyspaketista on EU:n perussopimuksen OIKEUSVALTIOPERIAATTEEN VASTAINEN. Eduskunta mitätöi siis tuon periaatteen. Eu:n päätösvalta on näin siirretty moraalikadon, rahanpesun ja lahjonnan luvattuihin maihin, kuten Italiaan, Espanjaan, Ranskaan ja Saksaan. Kansalaisina voimme ilmaista tähänkin asiaan mielipiteemme tulevissa vaalaissa. Päätökselle olisi tarvittu eduskuntaa sitova kansanäänestys.
Nähtävksi jää kuinka tulevaisuuden nuoret tanssivat EMUn eli velkaunionin tahtiin.
Kotimaani oli Suomi

Kotimaani oli Suomi,
velkavankeus  odottaa,
eikä auta kehyssuomi,
takausvastuu maksetaan.

Liittovaltiossa juoni,
jota Suomi kannattaa,
velkavastuullinen Suomi,
pannaan laskut maksamaan.

Nyt se nähtiin ensikerran,
yhteisvelkaa otetaan,
kuuliaisen tyhmä Suomi,
lahjusmaita rahoittaa.

Kaasuputkiaatos  ohjaa,
meitä velkavastuuseen,
oisko ollut tahto kansan,
vaalit antaa vastauksen.

Hallituksen kaukoviisaus,
joukon tyhmyys tiivistyi,
nahkurille orren töitä,
lahjusvelka lapsilleen.

19.5.2021 Veli Juhani
lauletaan ”Kotimaani Suomi säveleen”.

Venevenhosen Kitkajokivalssi Oulanka

Jyrävän koski Kuusamon Kitkajoen Juumassa.
Venevenhonen Kitkalla kulkee
(sävel Robert Norrby)

Venevenhonen Kitkalla kulkee,
kokka kohisee kotia päin,
venemestari soutajan elkein,
sitä ohjailee laulellen näin,
tulvan tultua suurimmat laineet,
talven mentyä pälveksi jäin,
mua rohkaisi tervainen tuoksu, siinä soutelin kotia päin.


Niin saavuin jo järvelle Juumaan,
hiekkarannoille männikkömaan,
tyynen virrassa venhosen huomaan,
rantakivikon rentukoissaan,
siellä kohisi pyörteinen koski,
ohjas kulkurin myrsyävään,
Myllykoskessa villinä virtaa, tervavenhosen voi yllättää.

Kierrän mieluusti kivisen könkään,
ohjaan tummimpaan sinisen veen,
alas hyppyrin niskalta hönkään,
pian stopparipyörteessä meen,
hiisikirnua kuohuttaa valkee,
vesikylpyä saan kasteiseen,
akanvirtoja kiertävi kylkeen, kuin vaatien mut seurakseen.
 
Päädyn kiviseen Aallokkokoskeen,
jonka alkua en edes nää,
kivi kiveltä väistelen virtaa,
koskikaran tää on elämää,
hyppy hypyltä ryökäle ryntää,
leikkausviiltoja aallokkoiseen,
tervavenhoni aaltoja kyntää, on menossa mies maahiseen.


Jylhä jyrävä pakko on kiertää,
hiihdenkirnussa veet vaahtoutuu,
vesipedotkin hirveimmän tietää,
siinä taimenkin ain antautuu,
kuuluu kauaksi kumina kosken,
Juuman kuohujen julmimman veen,
jos arvostat luotusi luomaa, kotiseutusi näät uudelleen.


Jokitaival viel pitkä niin Kitkan,
kotivesien mutkainen tie,
sinne tervainen venhoni lentää,
pienen purteni tuuliseen vie,
pian kohdataan Oulangan oivat,
kurvikaarien vehreimmät veet,
konsa Kyökkäyksen kylkeä kurkkaat, Paanajärven jo näät ihmeineen.

Helmisimpukan virrat nuo toivat,
sinisyvänteen aarteeksi veen,
harsopilviset muistoni loivat,
tanhupyörteessä nään askeleet,
Mäntykoskessa solinan soinnut,
kannelkielinä kimaltelee,
tuohitorvella soittelee paimen, korppi karhua hätistelee.

28.4.2021 Veli M. J. Leinonen (lopullinen versio)

Tänään laulamme sinulle Äiti

SONY DSC

Tänään laulamme sinulle Äiti

Ensitunteemme meille on äiti,
tätä tuskin me unohdetaan,
ensisanamme meidän on äiti,
tänään sille me liputetaan,

Sinun turvassa emosen lämmön,
elonhetkissä olla mä sain,
sinun helmassa kasvoimme äiti,
sulta elämänoppini sain.

Äiti – oi äiti, äiti – oi äiti, äiti – oi äiti,
sulta elämänoppini sain.

Vaikka huolia aiheutin sulle,
sanon sinua rakastetaan,
olit parasta lääkettä mulle,
läsnäolosi nyt palkitaan,

Olit arjessa ainiaan läsnä,
muisto minulle tärkeintä on,
tämä laulu nyt mieleesi paina,
tänään äitienpäiväsi on.

Äiti – oi äiti, äiti – oi äiti, äiti – oi äiti,
tänään äitienpäiväsi on.

Tänään laulamme sinulle äiti,
olet parasta päällä sä maan,
tänään muistamme sinua äiti,
äiti lapsistaan tunnistetaan

Päivän nousussa ensin on äiti,
aamuauringon nousuna maan,
meille kaikille tärkein on äiti,
äiti lapsistaan tunnistetaan.

Äiti – oi äiti, äiti – oi äiti, äiti – oi äiti,
äiti lapsistaan tunnistetaan,
Äiti – oi äiti, äiti – oi äiti, äiti – oi äiti,
tänään äitienpäivä on maan.

7.5.2021 Veli M. Leinonen

Aidalle ylimmän

Aidalle ylimmän

Lastuna olen virran viemä,
aatosta ilman omaa,
katsella saan, yksin rantoja maan,
odotan kuuta nousevaa,
mistä mä maan, voimia saan,
vettäkö pystyn kahlitsemaan.

Ajatus ajan edellä kulki,
kuulin ja näin jo kuoleman,
seilasi vimmassa virran vesi,
voimainsa näytöstä tulevan,
tahtoni väisteli virran vettä,
vastusti rantoja kiisken.

Myötäisen tuulen ajassa raha,
korkojen koroilla kertyy,
siinä voi mennä helposti henki,
kunnes tuulisen aallokko heltyy,
tyyntyneen pinnassa odottaa piru,
kahmaisee kämmenen koura.

Ihminen syvyyteen sukeltaa,
kirkkaaseen syntymäsaaren,
äiteemme kohtuun palataan,
parhaimman onnen saaden,
vastusta virran viemää,
vältä aitoja alimman,
kirmaisten kilvoita, kannusta,
hyppää aidalle ylimmän.

14.4.2021 Veli M. Leinonen

Kuvamuistojen tuoksut

Kesäkuun alku
Kuvamuistojen tuoksut

Tuolle lapsuuden lammelle astelen taas,
polku nuoruuden lähteelle vienee,
kuinka kauan me tuossa asteltiinkaan,
mielimuistoista kaiken se tiennee,
kesäkukkaset nuppunsa paljastaa taas,
vaaran rinteellä koivikko luo versojaan,
keltakerkkinä kurkkivi kuusikko maan,
kesäkielot ja vuokkoset kukki.

Monet kerrat tallattiin näilläkin päin,
ylös kiivettiin korkeimpiin honkiin,
siellä kaukana siniset järveni näin,
vaaramaisemat ylettyi pilviin,
huojui latvukset tuulessa tunturimaan,
päivän paisteessa haapojen havinaa,
lehtivihreän versoina metsät ja maat,
havupihkainen suopursu kukki.

Linnuin hempeinä lauluina maisema soi,
luonto kaikkensa kesälle antoi,
satakieli  ja peipponen näin ilakoi,
kuikan huudahdus ylimmin kantoi,
käki kukkui  ja kyyhkynen hykertää,
taivaanvuohi taas pilvissä viilettää,
havun suojassa  riekolla pikkuinen pää,
siellä hautuvi elämän alku.

Puro maahinen pulppusi lähteessään,
tahtoi matkata jokien suille,
sakusammakot kemusi  kiihkeissään,
kutupuuhista kerrotaan muille,
luomakunta jo heräsi unestaan,
kesäajaksi valoisan yössä,
puuhaa riittää ja aika on rakastaa,
ilo yletön  innostaa työssä.

Minä mustikankukille kumarran,
hetehettehen yli nyt hyppään,
suopursujen tuoksua kaipaillen,
vaivaskoivujen versoista tykkään,
kesäilmojen tuulosta  siemaillen,
taasen  mainion mannuille haikailen,
mitä kaipasin eniten sitä minä hain,
kuvamuistojen tuoksuja muistiin.

9.4.2021 Veli M. Leinonen