Keskellä kesäilyn


Keskellä kesäilyn

Kielo ensikukkassaan
nousee pikkunuppuun,
kuusenlehvät kukkeaa
kullankeltahuppuun,
versot lehtikoivujen
hiirenkorvin hiljaa,
oraat viherpeltojen
syksyn tullen viljaa.

Kutukoissa lammikon
nuijapäiset luikkii,
tantereilla taimikon
hirvenvasat kuikkii,
yötön yössä levoton
kettuperhe marssii,
kuikka yksin koditon
teerenpelin tanssii.
Kalasääski tarkaillen
ilmatilaa valvoo,
Saimaannorppa norkoillen
aurinkoista palvoo,
äänikirjo korpimaan
kertoo elämästä,
laulut lintuin sävelin
on uuden syntymistä.

12.5.2022 Veli Juhani

Petos hautaa kurjuuden

heinäpäiden valtakunta

Petos hautaa kurjuuden

Hetken hurma Nato vain,
rauha paras turva ain,
avunanto, ystävyys,
rauhantoimet, ihmisyys,
joskus niiden aika koittaa –
vain rauhantoimin kansa
voittaa.

Tänään tultiin aallonpohjaan
petettyjen sota vie,
kuka meitä rauhaan ohjaa
vastuun otti Naton tie.

Kansat nyt jo kärvistelee
sotatoimet vallan saa,
hävityksen kosto koittaa
kalmankylmyys hallaa maan.

Vahvat voittaa voitettavan
kapitaalit kukoistaa,
verenmaku-rahavalta
kansakunnat kurjistaa.

Kapitaalin valta voittaa
ahneus ryöstää ainainen,
ihmisyyden kuolo koittaa
petos hautaa kurjuuden.

12.5.2022 Veli Juhani

Hetkiseksi hellämieltä

Hetkiseksi hellämieltä
emolle linnun laulaman


Tuuli tuiversi turkanen,
honka taipui kaarnakyljen,
potra poika ponnisteli
ihka ilmoille ihmisen,
turuille tuttutupasen
saunan sijoille sattuman.

Parkui palan painikkeeksi
tuvan tuomikon takasen,
katajaisen kaivon kannen
pahnoille penskain perukan,
koivun kuoren tuohisessa
sakian salon seutuvan.

Oli tuttu tullaksensa,
tolkku tosi toimissansa,
nännin päällä näpäkkänä
makusteli maitoansa,
eikä heti hellittänä
emoltansa ensinkänä.

Kasvoi siitä katajainen
sitkeimmän sisun sivelty,
rukisesti ruumillinen
kaikkivoipana kastettu, 
riemumielin ripitetty
päiväpaisteeksi parahin,
hellämielin mieluisalle
emolle linnun laulaman.

8.5.2022  Veli Juhani
Hyvää äitienpäivää!

Syntymäsauna ja ranta
suloisessa Suomessamme.

Versojen aikaan

Versojen aikaan

Lehtivin versoin vihertää koivut
nokkoset nostavi päitään,
uudesti syntyen kesä jo
koittaa
kukkiva soittavi
häitään.

Sirkkuvin sävelin lintujen
laulut,
riekkojen riennot ja kyyhkyjen
kylyt,
teerien tanhujen tanssia
taas,
koittavi yöttömän auringon
aika,
pilvet vain versoaa vihreän
maan.

Kaislikon kahinan kutsuna
kuulen
joukkio parvena porkkaa,
vispilät vatkaavat jahdissa
murun,
pöyhkeimmät katseilla
korkkaa.

Kurkkivat kurjet hetteissä
leton,
vuohi taas vaakkuvi
taivaan,
sammakon kurnutus
hiipunut on
nuijapäät nostavat
nokkaa.

Vasta on kesän
koivujen kutsu
pihlaja pienimmän
pihkan,
kataja karskien
versojen virsu,
tuokkoset mahlaisan
tuoksun.

Soisille soisin tuttujen
tulla
esikkokukkia hillan,
suopursun tuoksussa
korpien ylkä
tuuhean tuppainen
villa.

Marjaisan kutsuna herkimmän
kuulet kurjenkellojen soiton,
elossa sinisen mustikkametsä
ja keltaisen ryppäinä hyllyvä
suo.

Veli Juhani 7.5.2022

Oikeutta omin käsin

legal photo
Photo by mikecohen1872

Oikeutta omin käsin

On sitä maata muuallaki
kuin ompi Krimillä gringoja,
juosta nyt tyhmänä joutava
vihassa omia viiltäen.

Mieletön sinä mierontien
äkki-äyhäävä uronen,
kykyä kansan koettelet
huntalo hullunkurinen.

Ootko sä hurja hulluutas
vai välkyssä vähämieli,
ootko sä surkea surmattujen
ilkeä inhosi oloinen?

Nosta jo ihtesi norosta
veljeyden verilammikon,
ihminen ei ole terästä
oletko alakuloinen?

Kaltoin on sinut kasvatettu
miehiseen mitättömän,
tuhmista sut tuuitettiin
kehdosta pois kelvoton.

Urho piti sinusta tulla
pietari suuren suur,
mut törmäsit tökerösti
vastusti Berliinin muur.

Kauhua et  kaottanut
omia pulmia purat,
satua tarjoat saatanan
vihoa viljellen viet.

Särkikö aatoksen ahava
kapsahitko kallioiseen,
väärinkö laskit lukien
oikeutta omissa käsin?

Armoton laskeutuu iltaan
nähdään tekosi järjettömyys,
menneessä petoksen kiltaan
sinun muistoksi jää syyllisyys.

Veli Juhani 6.5.2022