Syvyyssuhteet
Paanajärvi on epäilemättä Suomen syvin suolaton vesi. Se on läpeensä syvä ja poikkeaa suuresti seutunsa muista järvistä, joiden syvyys ei ole 25 metriä suurempi.
Karl E.F. Ingatius sanoo Paanajärven olevan 70 syltä syvän ja arvattavasti perustuu se jonkun matkustajan tekemiin mittauksiin. Myöskin kansa, jonka tiedonannot järvien syvyyksistä yleensä eivät pidä paikkaansa, puhuu 70 sylen syvyyksistä ja on saanut sen luvun mittaamalla hautoihin laskettaviin nieriäisverkkoihin tarvittavaa laskunuoraa.
Tohtori Oscar Nordqvist on myös tehnyt järvessä muutamia mittauksia saaden sen suuremmaksi syvyydeksi 89 metriä. Ingatiuksen mainitsema luku 70 syltä = 124,6 metriä on jotakuinkin oikea, jonka tekemäni syvyyskartta todistaa.
Allekirjoittanut teki järvessä 35 poikki- ja 2 pitkittäislinjoilla mittaukset, määräten syvyyden aina 70 metrin välimatkalla siellä, missä ei pohja ei osoittanut suurempaa muuttuvaisuutta, missä niin oli, tein välimittauksia. Kaikkiaan tein 850 luotausta, joiden perustuksella on piirretty mukana oleva syvyyskartta, jossa syvyyskäyrät ovat 10 metrin erotuksella.
Järven länsipää on Oulangan tuoman hiekan ja liejun mataloittama pitkältä suistomaan alapuolelta ja järvi syvenee siellä loivasti, joka nähdään siitä, että isobathit ovat harvassa.
Sitä vastoin sivuilla kulkee 10 metrin syvyysviiva aivan lähellä rantaa ja 30-40 metrinkin syvyys alkaa läheltä maata. Siellä, missä syvimmät haudat sattuvat lähelle maata, suistuu veden alainen rinne jyrkemmin kaartuen näihin syyrimpiin syvyyksiin. Mitään pystysuoria seiniä ei ole pohjassa. Veden alaisen rinteen kaltevuus vaihtelee 25-30 asteen välillä järven sivuilla.
Jos pidämme 50 metrin syvyysviivaa syvimpien seutujen rajana, niin saamme niitä Paanajärvestä kaksi, joita erottaa Sirkelän talon kohdalla oleva loiva kynnys.
Länsipuolinen syvin seutu alkaa noin 3 km länsipäästä, kulkee keskijärveä vähitellen syveten ja muodostaa Urovaaran kohdalla 113 metriä syvän haudan.
Siitä lähtien mataloituu ja jakautuu Paananniemen kohdalla kahteen väylään, jotka 65 metrin syvyisinä kiertävät keskijärvellä olevaa 32 metrin syvälle ulottuvaa kohoumaa. Sen itäpuolella leviää syvin seutu, mutta pääuoma kulkee etelälaitaa, muodostaen Selkäjoen suussa, lähellä maata 115 metrin syvyisen haudan.
Paanajärven syvin kohta
Vähän mataloituen kulkee uoma ensin eteläpuolelta, sitten keskijärveä. Pyyläisen talon kohdalla on sillä taas 115,5 metrin syvyys. Kääntyen paremmin pohjoispuolelle keskiviivaa mataloituu se aluksi 90 metriin, mutta painautuu pian Leppälän talosta pohjois-koilliseen, vähän pohjoispuolelta järven keskustaa, 128 metrin syväksi haudaksi, joka on Paanajärven syvin kohta.
Siitä alkaen kohoaa pohja ensin jyrkemmin sitten loiveten ja muodostaa tuon äsken mainitun matalikon Sirkelän kohdalla, jossa syvimmällä kohdalla on vain 18 metrin vesi. Matalikon itäpuolella alkaa 50 metrin syvyys keskijärvellä, kääntyy Mäntyniemen luona pohjoisrannalle, josta se kaartuu taas paremmin eteläpuolelle ja Niskavaaran alla muodostaa 80 metrin kuopan. Oulangan niskaan päin mataloituu se taas loivasti ja siinä mistä koski alkaa, on vettä vain 3 metrin syvyys.
Huomiota ansaitsee tämän syvimmän uoman jokimainen kääntyileminen. Syvimmät haudat ovat aina siinä, missä järvikin kääntyy ja aina mutkan puolella, samalla tavalla kuin joessa. Omituinen on myöskin Ruskeakallion alla veden alainen tasanko, joka laajalta alalta on melkein yhtä syvä.
Vertailun vuoksi mainittakoon tässä syvyysmitat muutamilla poikkilinjoilla.
* Suistomaan kärjestä pohjoiseen
7 15 17 16 6 1
* Paloniemestä etelään
5 28 35 36 38 49 45 48 43 39 36 35 30 23 10 5
* Paananniemestä etelään
8 9 15 19 39 50 65 52 32 45 50 65 60 40 35 17 11
* Selkäjoen suusta pohjoiseen
14 38 47 71 82 90 112 95 90 78 65 55 52 50 50 42 39 35 16
* Ruskeastakalliosta etelään
17 40 44 44 45 47 52 55 55 60 74 57 39 30 10
* Leppälänniemestä pohjoiseen 14 30 45 49 60 72 89 90 85 71 65 64 50 31 24 14 5
* Sirkelästä pohjoiseen
8 12 5 17 15 17 18 20 20 19 18 17 13 10 10 8 6 5
* Mäkelästä etelään
8 17 24 35 48 42 45 48 44 36 45 28 16 7
* Mäntyniemen kohdalla
12 30 55 60 76 71 65 55 58 50 58 30 28 15 9
* Pitkin linjalla Leppälän poikkilinjan syvimmästä kohdasta itään 50 metrin välimatkalla toisistaan olevat mittaukset:
90, 101, 115, 128, 119, 114, 103, 80, 76,
näyttävät pitkittäisprofiililla rinteen nousun tästä syvimmästä haudasta. Sekä nousu- että laskurinteet järven pituussuunnassa eivät ole, kuten pituusprofiili näyttää, jyrkät ja poikittaisprofiileissa esiintyy järven pohja ja siitä nousevat rinteet pyöreäpohjaisessa U-laaksona.
Rannat
Rannat ovat ehyet ja suorat suurimmalta osalta. Ne, mitä niemeksi sanotaan, ovat järven kääntymiskohtia, joita vastassa on mutkaus toisella rannalla, kuten joessa ja rantaviivat kulkevat siis yhdensuuntaisina.
Lahtia ei myöskään ole, jollei ota lukuun mutkauksia järven molemmissa päissä. Länsipäässä olevaa sanotaan Takalonlahdeksi.
Sen mukaan, minkälainen maanlaatu muodostaa rannikon, erotamme: kalliorannan, louhikkorannan, moreenirannan ja hiekkarannan. Kalliorantaa, jossa aallot lyövät suoraan kiinteää kalliota vastaan, on Ruskeassakalliossa ja Malinavaarassa.
Louhikkorannan muodostavat rinteestä halkeamishallan irrottamat ja rantaan soluneet särmikkäät kivet. Sitä on osaksi Ruskeakallion ja Malinavaaran, osaksi Niskavaaran ja Munavaaran alla.
Hiekkarantoja on sangen vähän, muutamissa niemissä vaan ja suistomaan kupeessa.
Yleisin moreeniranta monen muotoisine, enimmäkseen kuitenkin pyöristettyine rantakivineen, jotka aaltoliike on koon mukaan järjestänyt. –
Keroksellinen savi, jolla on alemmilla rinteillä moreenisoran päällä, ei missään pääse yksin määräämään rantamuotoa, joten ei voi puhua savirannasta tässä järvessä.
Hydrografia
Paanajärvi on Oulangan vesistön keskus. Siinä vasta yhtyvät sen voimakkaimmat sivuhaarat sekä pohjoisesta, että etelästä päin. Järven kautta laskevan vesialueen koko pinta-ala on 6,345 km2.
Veisi liian kauas aiheestamme, jos alkaisimme luetella tämän laajan vesistön kaikkia suurimpiakin järviä. Tyydymme tässä vain luomaan yleissilmäyksen tärkeimpiin vesireitteihin.
Kuten jo mainitsimme, alkaa Oulanka Kuolajärven pitäjästä 66 astetta 40′ pohjoista leveyttä ja 3 astetta 42′ itäistä pituutta, kulkee yläjuoksussaan vuolaana syvässä canonlaaksossa plateaumaisemien lävitse, saapi useita pienempiä lisäjokia ja muodostaa noin 20 km Paanajärvestä mahtavan Kiutakönkään, jossa joki syöksee kalliolta alas. Siitä alaspäin alkaa joen laakso levitä ja sen pohja hiekoittua, sekä virta hiljentyä.
Seitsemän kilometriä järvestä saapi se voimakkaan lisäjoen oikealta, Kitkajoen, joka tuo suuren Kitkajärven ja siihen laskevien vesistöjen vedet. Silläkin on Juumajärvestä alaspäin laskeva canonlaakso, ja muodostaa se useita komeita koskia, joista mainittakoon Jyrävä ja Aallokkokoski.
Omituisia ovat jokilaaksoon Jyrävänniemeltä tulevat syvät vuomat: Jäkälä- ja Hautaniitynvuoma. Ne ovat rinnakkain, yhden suun-taisesti kulkevia halkeamannäköisiä kuiluja plateau-maisemassa, ja noin 80 metriä syviä. Niitä myöten juoksevat purot ovat osaksi maanalaisia.
Kitkajoen yhtymäkohdasta alaspäin levenee Oulangan laakso ja putous joessa on pieni. Lähellä Paanajärven länsipäätä saapi se vielä oikealta Kuusinkijoen, joka tuo Kiitämä- ja Suininkijärvien vedet. Muutamat Kuusingin lähdejärvet ovat Paanajärven itäpään kohdalla, 40 kilometriä etelään. Ne laskevat ensin länttä kohti ja sitten Vuotunkijärvistä kääntyy Kuusinki NE (koillisen) suuntaan.
Tämä on sangen nuori erosioonilaaksossa virtaava joki, jonka voi päättää siitäkin, että joki Ylävuotunkijärvestä laskee kahtena haarana Alavuotunkiin ja siitä taas alkaa Kuusinki kahtena yhtä suurena virtana, jotka sitten yhtyvät.
Vuotunki on 98 metriä Paanjärveä ylempänä. Pohjoisesta tulee järven länsipäähän Tervajoki Sovajärvestä.
Paananienmen itäpuolelle laskee Mäntytunturin liepeiltä alkava Mäntyjoki. Sen lähdelammit ovat 350 metrin korkealla. Joki laskee järveen suoraan sivultapäin ja muodostaa lähellä suutaan 13 metriä korkean putouksen, könkään. Joella on ylempänä tyypillinen U-laakso.
Keskijärven kohdalle laskee vielä pohjoisesta Malinajoki ja itäpäähän Astervajoki saman nimisestä järvestä.
Etelästä tulee Selkäjoki useista järvistä. Kaikki nämä viimeksi mainitut joet muodostavat putouksia järveen laskiessaan. Tulvivien jokien leveys, syvyys ja vesimäärä selviää seuraavasta taulusta.
Helsinki 16.12.2019
Veli M. Leinonen