Paanajärven synty

Paanajärven synty 

Miljoonia ennen aikaa, pohjan myrsky paanan peitti,
lumituisku kaiken kadotti, laaksot nosti pilven päälle,
tuhat vuotta talvena tuiskus, jääkanneksi kaikkialle,
valo sammui auringosta, kesä pakeni pakkasesta.

Saapui viimein Vienan ukko, äkäiseksi ärsytetty,
ampui auki ahterinsa, kiveen purki kiukkunsa.

Maata mursi routarohmu, käsikohmeessa kiviä kouri,
kurut kynti pikkupuroiksi, vedet laski Vienan maille.

Teki tukun tuntureita, Paanajärven syliinsä pakotti.
Routapäinen Vienan ukko tulvan työnsi tunturiin.
Länsipuoleen vedet virtaa, Vienanlahtikin laajeni.

Teki työtä nukkumatta, tuli ilta ja ikävä.
Uneen itki tuo ikäloppu, jäinen poltti järkikullan,
hukkui ukko hullupäinen, tulvan alle vanhus vaipui.

Jätti  vuonon jokisuulle, ikiajaksi Oulankaan.
Siihen synnytti Paanajärven,  tummansininen syvänteen!