Miljoonia ennen aikaa, pohjan myrsky paanan peitti, lumituisku kaiken kadotti, laaksot nosti pilven päälle, tuhat vuotta talvena tuiskus, jääkanneksi kaikkialle, valo sammui auringosta, kesä pakeni pakkasesta.
Saapui viimein Vienan ukko, äkäiseksi ärsytetty, ampui auki ahterinsa, kiveen purki kiukkunsa.
Maata mursi routarohmu, käsikohmeessa kiviä kouri, kurut kynti pikkupuroiksi, vedet laski Vienan maille.