Poutapäivän jälkeen, saapuu mysky yllättäin, pilvet pimeen taivaan, ilmestyvät näin, taas salamoimaan taivas, syttyy viestimään, silti toivon, yhä tahdon, nähdä elämää.
Hyppään jokivirtaan, istun kajakissani, Niskankosken aallot, tunnen nivuksissani, mut en mä siitä piittaa, vain vesi pärskyää, silti uuden, aivan uuden, kosken pian nään.
Myllykosken kuohuun, tulen hiukan yllättäin, on jokijuoksu hurjaa, meen kallioiseen päin, stoppareiden kuohuun, vesi virran vaahtoaa, virta vieköön, koski tuokoon, uutta elämää.
Aallokkoiseen lasken, tuohon kivihyppyiseen, toivon että saavun, jo kotiammeeseen, jyräväisen kierrän, rantamaille meen, katson alas, kurkin kuohuun, kauhupelkoineen.
Jyräväisen äänen, tunnen kauhupauhaavan, kosken ylle jäänen, sille aina kumarran, hiidenkirnun kurkkuun, hurmos häviää, silti näen, yhä näen, jokielämää.
Paanajärven mailla, näen kaukaa Kyökkäyksen, liityn Oulankaiseen, näen vaaran nyökkäyksen, nyt kotijärveen saavun, tuon Oulankaisen suun, kohta näen, varmaan näen, kotirannan puun.
15.1.2019 Veli M. Leinonen (Who'll stop the rain, Creedence Clearwater Revival säveleen tehty sanoitus)
