Hiljaa virtaa Oulanka

Hiljaa virtaa Oulanka

Hiljaa virtaa Oulanka, Kyökkäysvaaran alla,
aamuinen jo sarastaa,  idän taivahalla,
läikähtävä laine, hiekkarantaa hyväilee,
aurinkoinen aamupaiste hiljaa hymyilee.

Katson idän suunnalle tuntureiden taa,
menninkäisen metsässä mä voinen tallustaa,
Mäntyjoen juoksussa nään kotikoskeni,
sen kastevesi huuhtelee mun siloposkeni.

Isän, äidin pellot, jäivät sinne rantoineen,
ne tulisina tuhkaan paloi vilja-aittoineen,
mut Paanajärven muisto säilyy sydämmessäni,
vain rantamänty varjostaa mun elämystäni.

5.7.2020 Veli M.J.