Meuhasi myrsky
Särkkäniemessä meuhasi myrsky,
idästä tuli tuhoisa tyrsky,
valkeaan maakannas verhoutui,
tuhoja tuli tekemään,
hönkäsi maisemaa särkemään,
pahuksen pakana pauhasi.
Myrskytuuleksi muuttui,
rantaan iskeytyi rauhaton,
lainehti vesi, läiskähti laine,
pärskähteli kivikon kylkeen,
kostutti valkean,
jäätynyt kivikko kiilsi.
Kaunisti soreat männyt,
täplitti kivikon korean,
kannusti koskeloita;
”lentäkää, oi kylmään kypsyneet,
kesä on kaukana, taigametsät takana,
pohjoinen jäätävä jättäkää.”
Mykkyrämyrsky,
liehuva lempo,
hiillosti hiipivä hulluus,
raipalla ruoski,
virisi vimmaan,
piiskalla iski ja sivalsi.
Mellastipa melkolailla,
kirmaisipa kiihkeänä,
kirnusi kelot ja kolot,
korteikkoa kovisteli,
kaislikkoa kahisutti,
paholainen oli pirun pakana.
Villiintyi viheliäinen,
meuhasi mehtäläinen,
armotta aurasi,
pyytämättä pyyhälsi,
kyykytti kuusen kumaraan,
kaataen kampesi kylkeen,
kuusen kaataen kirosi,
multaisa tuoksuna tulvi.
5.7.2020 Veli M.J.
