Sammakko minusta tulla piti

Sammakko minusta tulla piti

Synnyin pienestä siemenestä
mikä iti,
Sammakko minusta kuitenkin
tulla piti,
horroksessa elelin liki,
kylmä ei ollut, varsinkaan hiki,
keväällä kutu kun koitti,
viettelysvoima luontoni voitti.

Mutta todellisuus oli toinen,
hämmästys herätyksen aikamoinen,
joku pato siinä murtui,
unelmat toiveen, seinämät sortui,
minut paiskattiin johonkin kummaan,
henkeä haukoin, kaikki oli tummaa.

Olin syntynyt savusaunaan,
huutoa päästin ja yritin laulaa,
se paikka tulikin tutuksi,
sitä sanottiin saunajutuksi,
mua vitsalla pian hakattiin,
vettä kiukaalle nakattiin,
tovin siinä vesihöyryssä  piestiin,
ei sammakko osannut vastata viestiin.

Sumuinen usva nahkaani poltti,
lauteelta tipuin, se olikin voltti,
vesihiisi kiukaalla sihisi,
happi loppui ja henki pihisi,
mut’ jospa olisin sammakko,
allani olisi viileä lammikko.

6.11.2020 Veli M. Leinonen