Akseli Gallén-Kallelan kuuluisa Paanajärven paimenpoika 1892.
Paimenpojan oivallus
Puron yli hyppäsi paimenpoika Mäntyjoen santaan,
heinäkengät kasteli kulkeissaan,
paljasjalka nousi rantaan.
Otso jo nelisti kannoilla,
mut mukana on tuohitorvi,
karhu kun puraisee persukseen,
paimenpoika ei lorvi.
Oli yllätys otsolle kerrassaan,
kun paimenpoika pieras,
heti tassuille nousi se seisomaan,
siinä silmiään hetken hieras.
Torveensa paimen puhaltaa,
lähimetsään kontio karkaa.
paniikissa pakenee paikaltaan,
peloissaan pitkin sarkaa.
Pian lehmihaassa on rauhaisaa,
paimen sytyttää nuotion.
Hän savun voimalla oivaltaa,
siinä istahtaa tuokion.
Lammaslaumaansa katselee,
sekä jylhää kosken uomaa,
mahlamakeaa koivusta maistelee,
kunnes ryhtyy purosta juomaan.