Valittuna kansan

Korruptoituneen vallan jättämät jäljet. Kuva: Sardiinikalastusmuseo, Portimao, Portugal.
Valittuna kansan

Vahvan vallankahvassa
istuu demokraatti,
kansakunnan kynttilänä,
julma byrokraatti,
alamaiset tarvitsevat,
tätä sirkushuvia,
kaikki silmänlumetta,
kun kumarretaan kuvia.

Tsaarivallanaikaista,
on keppi, porkkana,
kansa elää halusi,
ilman lahjontaa,
diktatuuri jatkoi,
vallankahvassaan,
sisäpiiri  haluaisi,
isä auringon johtamaan.

Joseffikin tiesi,
miten vaali voitetaan,
samapa se on,
miten kansaa kohdellaan,
vaalivoitto varmistuu,
kun oikein laskentaan,
juhlat siitä alkavat,
kun torilla tavataan,


Petosta ei haittaa,
pikku vaalivilppi,
tuossa vallankahvassa,
istuu iso nilkki,
kansakunta kapinoi,
saa pamppua ja rautaa,
yksinvalta voimissaan,
tarjoaa vain käpälälautaa.

Aikansa kutakin,
sanoi iso pässi,
jopa oli aikakin,
kun vaalivilppin sössi,
lähes sata prossaa,
liiankin on hyvä,
totta ollakseen,
epäilys on syvä,
se johtaa suureen kapinaan,
ja täyteen kaaokseen.

Kusetusta tätäkään,
ei kansakunta niele,
rosvot kiinni otetaan,
ne päätyy oven pieleen,
saadaan vallanvaihto,
ja konnuuksille loppu,
oikeus aina oikeutettu,
on kansanvaltaan hoppu.

21.8.2020 Veli M. Leinonen