Valkoisen siiven alla Valkoisen kirjekyyhkyn siiven alla, teen kirjekuoreeni viillon, avaan sen uteliaan elkein, ujuttaudun sen uumeniin melkein, uppoudun sen kirjoitettuun tekstiin, siinä tunnen olevani vain kirjain, elämän oikoluvun lause, väliovi eteiseen, sen nariseva ovi, joka avataan ja suljetaan. 6.11.2020 Veli M. Leinonen