Suositellut

Naapuriparadoksi

peace photo

Naapuriparadoksi

Kauan oltiin yhtäpataa
naapurimme kanssa,
mut uuden ajan kynnyksellä
emme enää tasajalkaa tanssaa,
ei arven haavat umpeutuneet –
nyt rajat ovat sulkeutuneet.

Tsaarin vallan ikeestä
toviksi me irti päästiin,
vallankumous Leninin
meidät silloin säästi.
Itsenäisyys julistettiin,
laajasti myös tunnustettiin.

Mennyt aika mielessämme
Lenin kuoli, Kremliin palsamoitiin,
muistot muuriin mausoleumiin.

Käsikassara on heti valmis,
Stalin hyppää saappaisiin.
Kansaa kaatui kuin ois metsää,
gulakkeina ammuttiin.

Ilmianto arkipäivän,
politrukit palkittiin,
kohta siellä sotatoimet
Mainilassa laukaistiin.

Oli jotain jäänyt hampaankoloon,
tyytynyt ei nykyoloon,
armeijat pian Suomeen marssi,
mutta siitä tulikin vain suuri farssi.

Välirauha Moskovassa soviteltiin,
meni Petsamoa, Kuusamoa, Sallaa,
Karjalan kannas ja Laatokan Karjala,
Hankoniemessä myös vanjat valssas.

Julman valtaan Suomi taipui,
haavat nuollen, muttei kuollen.

Siirtoväki evakkoina asutettiin,
rajan pintaa linnoitettiin,
Saksa tarjosi apuaan,
siihen myös me tartutaan,
Suomeen saapuu sotilaita
lähes puoli miljoonaa.

Tilaisuus kai teki varkaan,
Suomi kauas rajoiltansa karkaa,
Saksan apukaan nyt ei auta,
niin siinä kävi – rintamat murtui.
Totta jumalauta.

Viivytystaistelut viimeiset käytiin,
Kannaksen kauhuissa kuoltiin ja näyttiin,
sankarivainajain muisto on niistä,
ei auttanut itku, kun nenääsi niistät.

Moskovan rauha lopulta saatiin,
suomi neito nyt syömättä laihtui,
evakkoja parveili siellä sun täällä,
tummat pilvet leijaili Suomemme päällä.

Mutta työhön tarttui kansa,
uutterastaen kaikki raatoi,
pitivät näin puoliansa –
itsenäisyyttä voittonansa.

Niin me suometuttiin suostumuksiin,
vanjan syliin kilpaa juostiin.
varman viennin vaihtokauppa,
ei tarvinnut nyt kenkään auttaa.

Rajat toimi joka suuntaan,
turha oli mitään muuntaa,
Eu-varoin Suomi nukkui,
voiton riemuin vennää kukkui.

Kukoisti myös kaikki kauppa,
troikat juoksi kilpalaukkaa,
etabloitiin suurin elkein,
oli kakku kaunis, lähes melkein.

Kun toiveunta nukkuu Suomi,
kukkaan puhkee Krimin tuomi,
herätä se ei nyt ketään,
homma jatkuu –  kuin ei ois mitään.

Myös Unkrainassa uinui kansa,
astui miinaan – vennään ansaan,
laiminlyöty oma tahto,
housut kintussa ne vain kahto,
ja minkäpä ne sille mahto.

Nyt on kaksi vuotta kamppailua,
ei yhtään kunnon neuvottelua,
rauhaa näin ei rakenneta,
vain sotatoimiin usutetaan.

Tuhon tielle Suomi kulkee,
vaikka rajojansa sulkee,
yhä jatkuu Krimin taisto,
viisautta ois rauhanvaisto.

Sotatoimet lopettakaa,
rauhan toimet aloittakaa,
pelkkä murha aivan turha,
haavekuva – Natoturva.

Ystävyyden ja rauhan puolesta
Hki 25.2.2024 © Veli Juhani

Suositellut

Sota on suuri häpeä

Unkrain War photo

Sota on suuri häpeä

Maailmassa rauhaa nyt tunneta ei lain,
sotakiihko tuhojaan on kylvämässä vain,
tunneköyhyys akuutisti tuottaa meille tuskaa,
vallankahvaan tarttuneilla itsetunto fuskaa.

Kaiken kansan kyykyttäjät pysyy poteroissaan,
kylläisinä kylpemässä omissa karkeloissaan,
suuri joukko lakeijoita myötäkarvaan nuolee,
paskanmarjat välittää, vaik’ syytön kansa kuolee.

Lopulliseen tuhoon meitä kuljettavi juna,
on rauhantoimiin päättäjillä liian pieni muna,
tykinruokaan totutetaan pikkukanat jyvin,
tappamisen mielihyvä syntyy silloin syvin.

Raukkamainen despootti ilman selkärankaa,
luihun lailla luikertelee nielaisemaan valtaa,
kaikki mitä eteen tulee purematta nielee,
kyltymätön ruokahalu on yksinvallan mieleen.

Ajan myötä käärme haukkaa liian suuren saaliin,
lakeijoineen lankeaa hän huomaamatta maaliin,
tuhontiellä taivaltavat omaan miekkaan hukkuu,
vasta sitten rauhan kansa yönsä hyvin nukkuu.

Hki 24.2.2024 © Veli Juhani
Ukrainan tuhoamissodan toisena vuosipäivä

Suositellut

Oi kallis asuinmaa

demonstration photo

Oi kallis asuinmaa

Lakkojen keskellä Suomeni seisoo,
hyvinvointivaltiokuplassa,
Oi kallis asuinmaa, kuka sua rahoittaa,
kaikki me sinulla maksatetaan.

Yksilön vastuu ei Suomessa paina,
valtion kirstu on pohjaton,
Oi kallis asuinmaa, kohta Suomi konkataan,
maastamuutto olis ehkä paikallaan.

Voitasko hiukan me talkoita tehdä,
näinhän me ennenkin toimittiin,
Oi kallis turunmaa, ei tunnin junaa tarvita,
aina on aikaa Turkuun matkustaa.

Sossusta turvaa ja persukset tiskiin,
työnteko turhaa on Suomessa,
Oi kallis asuinmaa, lisää, lisää lainaamaan,
on valtion velka pelkkää saatavaa.

Ammattiyhdistys valtaa kun kaappaa,
kansanvaltaa näin pilkataan,
Oi kallis isänmaa, kansanvaltaan palatkaa,
gangsteritoimin maamme tuhotaan.

Järkeä kätehen nyt kaikelle kansan,
yhteistuumin me selvitään,
Oi kallis kotimaa, säästötoimet kunniaan,
jokainen voi tinkiä eduistaan.

Vähemmälläkin täällä toimehen tullaan,
vyötä kun kiristetään kunnolla,
Oi kallis kotimaa, rahaa, rahaa, tarvitaan,
voit köyhistä köyhintäkin arvostaa.

general strike photo
Photo by Maldita la hora

Hki 23.2.2024 © Veli Juhani (tekstiä hiukan tuunattu jälkikäteen)
…laula jos huvittaa; “honkain keskellä mökkini seisoo” sävelin

Suositellut

Paanajärven suutari

Miesten alapuolisella rantarinteellä sijaitsi suutari Herman Pitkäsen Kanerva-tila ja siitä n. 1,5 km päässä oli Antti Karjalaisen Seppälä-tila, jonka jälkeen n. 1,7 km päässä oli Mäkelän tila.


Paanajärven nopsakätinen suutari

Karjalais Antin talolta oli toista kilometrin matka Kanervan pientilalle. Kinttupolku kulki korkean Kuljavaaran alaisen kuusikkoisen rinteen laitamilla, lähellä järven rantaa. Kanervan tilaa asutti Herman Pitkänen, joka oli tunnettu Paanajärven nopsakätisenä suutarina. Herman Pitkäsellä oli kaksi poikaa Mauno ja Heikki ja lettipäisiä tyttäriä niin lukematon määrä ettei siitä selvää saanut.

Pitkänen oli tunnettu maankuulu suutari. Hänen ollessa toimessaan, saattoi vain ihmetellä, miten nopeasti naskali ja neula liikkuivat hänen käsissään. Silloin näytti siltä, kuin kone olisi kaksipäistä hurjana heilutellut.

Kerran hän oli saanut urakakseen tehdä saappaita Karjalan miehille. Niitä hän oli saanut tehtyä seitsemän paria päivässä. Mutta eihän niistä vedenpitäviä ollut tullut, kertoi hän itse. Sen sijaan kyllä hän yleisesti pitkävarsisaappaat päivässä teki, ja ne olivat sitten saappaat parhaasta päästä. Suutari Pitkäsellä kerrotaan olleen muutamia lehmiä ja lampaita kymmenittäin. Talossa asui myös villan muokkauksen taitajia.

Suutari Herman kulki joskus uitoissakin. Kerran hän oli saapunut Kemijärvelle, jossa oli useita suutarin puoteja. Uittoja odotellessaan Pitkänen oli pyrkinyt oppipojaksi erääseen suutarin puotiin. Puodin omistaja oli nakannut kengäntekovehkeet Hermannille ja sanoa tokaissut, eihän niistä taida kenkiä kyllä tulla, vaan samapa tuo jos yhdet kenkävärkit pilaatkin.”

Niin Hermanni ryhtyi toimeen ja kun oli joutuisa ammatissaan, pisti tietysti parastaan. Tuohon aikaan uittosaappaat piti olla pitkävartisia. Hermannin työ kävi joutuisasti, ja niinpä saappaat tulivat valmiiksi jo ennen iltaa.  Hermanni meni ja nakkasi saappaat mestarin pöydälle ja sanoa tokaisi: Kelpaako? Suutari puodin isäntä aikansa saappaita tutkittuaan Ilmoitti: Enpä minä tuommoisia oppipoikia tarvitse, jotka ovat mestareitakin parempia.”

Tapahtuman jälkeen suutari Herman Pitkäselle tarjoutui töitä yllin kyllin, eikä hänen tarvinnut rokulipäiviä viettää.


Mänty-Ellan kerrotaan luiskahtaneen tästä suksillaan alas (v. 1931) niin, että Kallio oli pölähtänyt paljaspäiseksi. Ilvestä hänen kerrotaan jälestäneen. Aaro A. Nuutinen kirjassaan 1932.

Helsinki 22.2.2024 Veli M. Leinonen, “Ihme Veikon” muistelmia mukaillen.

SONY DSC
Paljaslakinen Kuljakallion kuvattuna Paanajärven itöpään Rajasaaren edustalta huhtikuussa 2010. Daniel pilkkimässä harjusta.
« / 17 »
Suositellut

Kutuveden kulkuri

Selkäjoen ylisillä














Kutuveden kulkuri

Kun vielä nuori olit kuoreen kultainen
kutsuit kutuun keväimen,
jos et vielä kiinni saa, voi taas nauraa.

Mulle aatos kaunis olit kukkaisen,
tarttui haaveet toiveisiin,
vaik en kiinni saa, nyt täytyy uskaltaa,
heitin haaviin rakkauden.

Aina oulankaisen mies pysyy paikallaan, on vaan,
kutukalastusta saatoin siellä harrastaa, sain vaan.

Jäiden lähtö kun on, tulva taas mahdoton,
siinä mies on paikallaan, taas paikallaan, eilisenkin taas.

Kanssas jatkoin monet kerran aamuiseen,
laskuun iltaan auringon,
jos sut jäät voi sulattaa, toiveet täyttyy.

Siksi matkaa kanssasi mä aina teen,
matkaan päivään viimeiseen,
niin joka niemen taa, me vielä soudetaan,
virta virtaa vahvistaa.

Aina oulankaisen mies pysyy paikallaan, on vaan,
kutukalastusta saatoin siellä harrastaa, sain vaan.

Jäiden lähtö kun on, tulva taas mahdoton,
siinä mies on paikallaan, taas paikallaan, eilisenkin taas

Hki 21.2.2024 © Veli Juhani

Suositellut

Sinä hyvästi jää

Tämän Mäntykosken vasemmalla näkyvän kalliokukkulan ylisillä Akseli Gallen-Kallela maalasi Paanajärven paimenpoika taulun kesällä 1892

Sinä hyvästi jää

Sinä hyvästi jää, olit kotini rakkain,
niin kauaksi jouduin mä luotasi sun,
:,:sun muistosi jäähtyi kuin uunisi kylki,
tulituhkaksi tuulessa elämän vei:,:

On kaikonnut aamuinen autereen koitto,
kotikoskeni kanteleet solisten soi,
:,:siellä sinisen syvänne peilinä loisti,
pilvipoudassa ikävän kuljetti luo:,:

Suopursujen korvessa pihkainen tuoksui,
sen kätköissä kukkivi hetteinen suo,
:,:oon lähteellä ehtoisan elämän juoksun,
se viileän virrassa viestini vei:,:

Oot kaukainen muistoissa sukuni kunnaan,
sun luoksesi palata vielä en voi,
:,:mut joskus viel kuulen sun kutsusi kotiin,
sen itkuna tulviva keväinen tuo:,:

Hki 19.2.2024 © Veli Juhani

Uusi-Anttilan leivinuuni Paanajärvellä kuvattuna 1995.
Suositellut

Ystävyysmuisti

Järvisen Lapponia lumikanto 260 cm

Ystävyysmuisti

Ilmassa leijuu taas ystävyyshumu,
se hetkessä haihtuu kuin tuulisen sumu,
jos lauluas laulattaa räkättirastaat,
niin huutavan äänellä korpikin vastaa.

Auta miestä mäessä, kertoi napalanko,
kaada kauna viemäriin tai heitä hiilihanko,
naura niin kuin nauris kun kantojasi kaskeet,
ystävyys on yhteistä jos leikkiä voit laskee.

Kasvoillesi tuiskuttaa taas taivaallista lunta,
poskesi jos kostuvat, niin ei se ole unta,
suksivan lumessa hyvin taas luistaa,
ilostaa mielen jos ystävyys muistaa.

Olihan jalassain luistava suksi,
toinen kun ponnisti, toinen vain uksi,
hyvin ne aatostain hangessa kantoi,
ystävät ylimmät voimia antoi.

Metsätaival ystäväsi – juoksevaiseen astun,
virran viemä kannattelee ainoankin lastun,
tallustaa maahinen, taipaleet taittaa,
maailman laduilla ystävyys maittaa.

Älä sinä ihminen ystävyyttä pelkää,
kanna omat kaunasi ja ota reppuselkään,
ystävyyden kynttilä jos pöydälläsi palaa,
kaappaa kiinni kaulasta ja poskipäätä halaa.

Hki 14.2.2024 © Veli Juhani
muokattu 17.2.2024 toiseksi viimeisen säkeen viimeiset riimit

Suositellut

Ei päätä eikä häntää

Ukraina war photo

Ei päätä eikä häntää

Ei päätä eikä häntää näy,
kun mielipuolet kimppuun käy,
on veri vahvin voittamista,
harvainvalta tappamista.

Heikot sortuu – haavat nuolee,
heikoimmat ja lapset kuolee,
tykinruokaa ihmiskilvet,
sysimustaa taivaan pilvet.

Pitkän pöydän poteroissaan
yksinvalta koteloissaan,
piilossa ne pirut pysyy,
eivät vastaa – vaikka kysyy!

Myötäilijät haaremissaan,
kansanvaltaan paskaa, pissaa,
mielipuolet vallan kaappaa,
pienet aivot – isot saappaat.

Hki 13.2.2024 Ⓒ Veli Juhani

dictators photo

Ukraina war photo

Suositellut

Suomi kääntyi Naton kylkeen

Suomi kääntyi Naton kylkeen

Alexander Stubb photo
Photo by More pictures and videos: connect@epp.eu

Ruotsin kanssa yhtä jalkaa,
Nato tanssi kohta alkaa,
kylki kylkeen kallistutaan,
länsivaltaan altistutaan.

Koko kansan kynttiläksi
ei äänet kanna Stubbin yksin,
hiukan yli Pekan äänin,
Stubbi voiton tästä kääri.

Paras onnistuja Pekka,
vaikkei alla ollut rekka,
bussi taipui tantereilla,
joskus liian liki parvekkeita.

Tarpeetonta kierros toinen,
kellokkaiden äänet soiden,
suurin äänimäärä Stubbin,
ryysti kansan kahvit kuppiin.

Pekka kaappas kansan äänet,
voitosta ei kauas jääneet,
pian Pekka pöytään kurvaa,
Siellä täällä rauhaa turvaa.

Hki 12.2.2024 © Veli Juhani

Kuka oli todellinen koko kansan suosikki selviää tästä

Onnea Alexander Stubb:lle vaativaan presidentin virkaan. Vaalien toinen kierros oli ja on täysin turha. Kumpikaaan toisen kierroksen ehdokkaista ei voi olla koko kansan presidentti. Todellinen ehdokkaiden koko kansan kannatus lasketaan tietenkin eka kierroksen perusteella.

Alexander Stubb 882 388 / 28,3% äänistä, tukipuolue Kokoomuksen kannatus 2/2024 22,9%

  • Stubbin äänimäärä (882 388 / 28,3%) = 31 180 x tukipuolueen kannatus% 22,9 = 714 017
    eli äänisaalis +168 370 enemmän kuin tukipuolueen kannatus.

Pekka Haavisto 836 712 / 25,8% äänistä, tukipuolue Vihreiden kannatus 2/2024 = 7,7 %

  • Haaviston äänimäärä (836 712 / 25,8%) = 32 430 x tukipuolueen kannatus% 7,7 = 249 716
    eli äänisaalis +587 001 enemmän kuin tukipuolueen kannatus.

Jussi Halla-aho 615 802 / 19% äänistä, tukipuolue Persujen kannatus 2/2024 = 17,6%

  • Halla-ahon äänimäärä (615 802 / 19%) = 32 410 x tukipuolueen kannatus% 17,6 = 570 427
    eli äänisaalis +45 375 enemmän kuin tukipuolueen kannatus.

Olli Rehn 496 759 / 15,3% äänistä, tukipuolue Keskustan kannatus 2/2024 = 10,1%

  • Rehnin äänimäärä (496 759 / 15,3%) = 32 468 x tukipuolueen kannatus% 10,1 = 327 925
    eli äänisaalis +168 833 enemmän kuin tukipuolueen kannatus.

Yllämainituin lukemin koko kansan ylivoimainen ääniharava oli siis Pekka Haavisto, koska hän kahmi
587 001 ääntä enemmän kuin hänen oman tukipuolueen kannatus (Yle gallup helmikuussa 2024).

Pekka Haavisto pitäisi valtuuttaa pikaisesti EU:n ja Naton tukitoimin neuvottelemaan Ukrainan ja Venäjän sodan lopettamistoimista ja pysyvästä rauhasta.

Hki 12.2.2024 Veli Juhani

Pekka Haavisto photo
Photo by FinnishGovernment
Suositellut

Voittajan vankkurit

Alexander Stubb photo
Photo by Estonian Foreign Ministry
Alexander Stubb photo
Photo by FinnishGovernment

Haaviston hoppee

Saadaan vihdoin viimein varmuus,
suru kakkospaikkaan jää,
ei saa maailmani rauhaa,
arjen harmaus yllättää.

Kaiken, kaiken sille annoit,
kakkospaikka käteen jäi,
mutta kysynkö sen hintaa,
kun vain rauhaa rakastaa saan.
Tähän hetkeen jo kaikki mahtuu,
vaik et rauhaa koskaan saa.

Sulle ääneni annan,
aina korren kekoon kannan,
vaik et saisi sitä koskaan,
joka korren kekoon kannan.
Sulle ääneni annan,
jos sä pressan virkaa toivoit,
vaik et saisi sitä koskaan,
kyllä siitä vielä toivut.

Rauhantyössä riittää sarkaa,
älä paikallesi jää,
Nobelistit sua kiittää,
rakkaus rauhan lämmittää,
Rauhantyötä kansa kiittää,
vaik et rauhaa koskaan saa.

Sulle ääneni annan,
joka korren kekoon kannan,
vaik et saisi sitä koskaan,
kakkospaikan tuskaa kannat.

Sulle ääneni annan,
jos sä pressan virkaa toivoit,
vaik et saisi sitä koskaan,
sulle ääneni annan.

Sulle ääneni annan,
joka korren kekoon kannan,
vaik et saisi sitä koskaan,
kakkospaikan tuskaa kannat.
Sulle ääneni annan,
jos sä pressan virkaa toivoit,
vaik et saisi sitä koskaan,
sulle ääneni annan.

Hki 31.1.2024 © Veli Juhani
Lohdutuslaulu Pekka Haaviston joukoille “hoppee ei oo häppee” tulevan johdosta. Pekasta tulee hyvä varapresidentti.
Vittorio Ferrin sävel, tulkinta ja sovitus edesmenneen Seija Simolan tyyliin.

Voittajan vankkurit

Voittajan vankkurit jatkavat matkaa,
hoppeelle jääneet vatuloi ja vatkaa,
kellepä ääneni nyt minä annan,
kenelle kekohon korteni kannan?

Stubbilan kuppilan kahvi on kuumaa,
ilmoille pörräävi Natomato huuma,
otetaan kuppia – äänestä Stubbia.

Hki 31.1.2024 © Veli Juhani

Suomen presidenttikisa lähenee jo loppuaan, ja nyt näyttää vahvasti siltä, että Alexsander Stubb on viemässä voiton, ellei jotain suurta ihmettä pääse yllättäen tapahtumaan.

Tähän saakka pressakisa on ollut mielenkiintoinen ja jopa jännittäväkin. Positiivisesti yllätti Li Andersson, joka uskalsi olla asioista eri mieltä, ja ainoana ehdokkaana näki huolta tavallisen köyhän kansan arkihuolista, ihmisoikeuksista jne. Valitettavasti ihmisoikeus on oikeus, jota härski itänaapurimme käyttää hybridiaseena, ja siksi Li Anderssonin ääni on nyt huutavan ääni rajavyöhykkeen korvessa, eikä meistä kukaan tosiasiassa tällaista maahantunkua kaipaa.

Suurin floppaaja oli Jutta Urpilainen ja Demarit, jotka unohtivat, että nyt on meneillään pressavaalit. Säälittävä esitys.

Harry Harkimo oli mukava piristys teeskentemättömyydessään ja yrittäjien asialla kunnostautumisessaan. Hän lienee kärsinyt itäkiekkoilun tutkimattomista lapaansyötöistä ja omaan maaliin pelaamisesta. Harry oli hyvä häviäjä ja halutessaan varmaankin pysyy yhden miehen eduskuntaryhmän kantavan voimana myös jatkossa, niin halutessaan.

Aallon Mikasta ei tullut uutta Ahtisaarta, mutta sai tuta politiikan raadollisuuden. Raha ratkaisee.

Ynnä muiden joukossa oli myös Sari Essayah, joka on kyllä asiakeskeinen älypoliitikko, mutta suomaiset eivät innostu politiikan ja uskonnon cocktailista.

Mieluista olisi ollut nähdä neljän kärkiehdokkaan loppukoitos keskenään. Sekä Jussi Halla-aho, että Olli Rehn tekivät loistavan vaalityön, jota ynnä muut täyte-ehdokkaat olivat turhaan sotkemassa. Samalla nämä ns. täyte-ehdokkaat veivät arvokasta keskusteluaikaa potentiaalisilta ehdokkailta. Nyt mukaan kisaan pääsee 20000 kannattajakortin keräämisellä. Sitä pitäisi nostaa 50000. Tällöin tarjolla olisi vähemmän täyte-ehdokkaita, joilla ei ole tosiallista mahdollisuutta tulla valituksi.

Sekä Jussi Halla-aho, että Olli Rehn ovat kasvamassa korkoa kuuden vuoden päässä häämöttävään tulevaan koitokseen, mkäli intoa vielä riittää. Varsinkin Kepu voisi ottaa onkeensa Ollin tyylistä kampanjointiin.

Onnittelen tulevaa voittajaa päättämällä tämän pressapörssikommentoinnin 2024 tähän. Kävi miten kävi.

Ehdotan vielä kuitenkin, että Pekka Haavistosta tulisi varapresidentti, ja jos ja kun se ei mahdollistu, hänestä pitäisi tehdä EU:n rauhankomissaari (uusi perustettava virka). Maailma huutaa rauhaa.

Helsinki 31.1.2024 Veli Juhani

Suositellut

Kevättä kohti

Mustavuoren uuttera Palokärki


Kevättä kohti

Tähänkö luminen talvemme tyytyi,
äkkilämpimään pakkanen hyytyi,
suvinen henkäili ikkunan alle,
melkein herätti nukkuvan nallen,
päivät paistoi ja pälviä tuli,
puroina solisi sulava lumi,

Pumpulipilvissä taivainen tanssi,
saukkoja villitsi performanssi,
lounaan lämpimän tuulosen haistoi,
happaman puolukan kettu jo maistoi,
kyynelin pisaroi korea kuusi,
kutsua keväisen tikka jo huusi.

Ajatus lämpimän auringon valo,
metsään pilkisti aamussa kajo,
kylmyyttä huurusti pakkasen renki,
kortteikko kosteikon pystypäin henki,
oravat kirmaili ympäri puuta,
raakkuva korppi kalusi luuta.

Lumettu metsä taas vihreyttä loistaa,
kaamospimeän valoisa poistaa,
kutu,kutu kutsun matikka kuuli,
tuku, tuku lampaaksi norppaa luuli,
pesimäpuuhissa raakkuvi naakka,
poissa on metsästä talvisen taakka.

Hki 27.1.2024 © Veli Juhani

Suositellut

Riekkojen rinteillä

willow grouse photo
Photo by puliarf

Riekkojen rinteillä

Taitteessa talvinen, lumoutuu valkoinen,
lumetun peitossa puu,
riekoille riemujen, hangessa pakkasen,
supussa siivekkään suu.

Peitteessä pehmoisen, uinuaa pienoinen,
tuutuneen tyyni on maa,
latvoissa laupiaan, silmuja pilkahtaa,
kukkiva nuppunsa saa.

Aamussa aikaisen, katseessa kaukaisen,
tunturiin kiinnittyy kuu,
hiljaisuus nukahtaa, kauneus maan kukoistaa,
huhuilee huuhkaja huu.

Hämyisään hiipineet, peitteiseen uupuneet,
kuiskeeseen tuuhean puun,
lumesta ponnahtaa, enkeli siivet saa,
riekkojen rinteille tuun.

Helsinki 21.1.2024 copyright Veli Juhani

lagopus lagopus photo
Photo by sussexbirder
Suositellut

Taitteessa talven

SONY DSC

Taitteessa talven

Pumpulilunta taas sivakan alla,
tupruttaa tuiskuna talvinen halla,
hempeähiutaleet lentävät poskeen,
hyisevä pakkanen jäätävi kosken.

Riekkona sukeltaa sukseni kieppiin
untuvaturvassa elämän liekkiin,
ponnahtaa teeri kuin sukseni kärki,
pumpulilumettu peittonsa särki.

Hiljaisen metsänsä tykkyynsä pukee,
lauhkeisiin lauluihin tyyntyneen tukee,
oksia kyykyttää luminen taakka,
latvassa tarinoi nokkela naakka.

Jäniksen jälkiä kettusen mailla,
nälkäinen ilves on lounasta vailla,
keloaan koputtaa nokallaan tikka,
ylpeän oravan yllättää hikka.

Lämpimät tuuloset lännestä kiitää,
keväisen tunteessa kotka jo liitää,
puistattaa puita nyt leppoisa tuuli,
talvisen loppuvan keväinen luuli.

Päivien paisteessa varjoisa valo,
rannoilla taivaisen loistavi halo,
talvisen taitteessa pitenee päivät,
sulassa lumisen jälkemme veivät.

Hki 15.1.2024 © Veli Juhani

Paanajärven Kuljukallion huipulla.
Järvisen metsäsuksilla Kivakkatunturin huipulla kuvaamassa
Suositellut

Taivalla rauha – onnesta tykky

Tykkylumimies Paanajärvellä 2011
Korouoman jäätaivas

Taivalla rauha – onnesta tykky

Valkea aamu – valkean maan,
tykkysi peiton oksille saan,
tyyneyttä ilman, pilvetön taivas,
vain maahisen mainuan ahdistus vaivas.

Näyttääkö siltä ja tuntuuko miltä?

Vuotava veri tänne ei näy,
tappajan iskuissa kuolo kun käy,
Oikeus on aina ihmisen elo,
vaikka murhaajat kaataisi vankimman kelon.

Vallassa tappajat egonsa ansoin,
mammonan mahti uhrataan kansoin,
syyttömät kärsivät tyhmyyden tahdon,
rauha on tahrattu karmeimmin kahjoin.

Taivuta oksaiset taakkasi tallaa,
pakasta pahuus talviseen hallaan,
vapauta veljeys, sisaruus, rauha.
Ojenna hulluuteen viisauden kauha.

Taivalla rauha, onnesta lykky,
luojamme viesti on talvinen tykky.
Vaikka kaukana meistä tykistö pauhaa,
kaikki maan kansat toivovat rauhaa.

Rauhan vuotta 2024
30.12.2023 © Veli Juhani

Korouoma, Posio, jääseinä 2008
Suositellut

Joulumieltä kaikkeen kaipaan

Joulumieltä kaikkeen kaipaan

Kyynelehtii kaino kuusi,
taistelunne jättäkää!
Routii mannut mantereisen,
luontoäiti herättää!
Tantereita tahraa taisto,
nöyryytetyn kosto kylvää!

Harharetkin harvainvalta
ruokkii etupiiriään,
pelon keinoin kansakunta
pakotetaan kestämään.
Vallanhimon harhaisuuden
yksinvaltaan herätkää,
sinkkiarkun sankareiden
surusaatto estäkää!

Suden nälän kylläisyys
tuo luontohetkeen rauhan,
mut’ kyltymätön vallanahneus
vereen hukkuu kauhan,
ei nälkä kurni mailla halmein,
mut’ egontaiston voittaa kelmin.

Valkeen lumen Suomessamme
rauhan viestein veisataan,
ymmärrys tuo yhteishyvän –
versot kukkii viljan jyvän.
Äitein poven suojissamme
Isänmaata suojellaan,
rauhaa metsään, luontoon taivaan,
joulumieltä kaikkeen kaipaan.

Rauhaisaa joulua!

Hki 23.12.2023 ©Veli Juhani

Lappland winter photo

Suositellut

Nosta salkoon lippu Suomen

Suomi Finland Lappi photo

Nosta salkoon lippu Suomen 
 

Nosta salkoon lippu Suomen, 
liehukoon meil’ vapaa huomen, 
sinitaivas poutapilvin, 
nuorten lasten ilosilmin, 
eespäin käymme rauhan tiellä, 
ystävyyttä emme kiellä, 
yhteisvoimin luota uskoon, 
aamun kautta iltaruskoon. 
 
Isäin äitein uhrauksin, 
talvisodan muistutuksin, 
maksettiin me uhrilunnaat, 
kaatuneet kun täytti kunnaat, 
pakkaspäiväin pelastukseen, 
verivelkain uhrauksiin, 
tänään heitä muistakaamme, 
rauhan viestein vaalikaamme. 
 
Maamme makaa niin kuin petaa, 
huomisemme olkoon vakaa, 
pienin murhein muistakaamme, 
yhteishyvää täällä jaamme, 
vaik’ ovet narisivat, 
kaarmit kansan kannattivat, 
siskot, veljet urhojamme, 
edesmenneet muistojamme.  
 
Rauhallisen vakaata Itsenäisyyspäivää. 
 
Helsinki 6.12.2023 © Veli Juhani

Suomi Finland photo

Suositellut

ILMAN OMAA EMOA II painos valmiina joulumyyntiin

Ilman omaa emoa II painos valmiina myyntiin ja postitukseen

Nuoren miehen lapsuuskokemuksista nuoruusvuosien kautta aikuisuuteen kertova kirjani II painos on saapunut kirjapainosta 1.12.2023. Kirja postitetaan ennakkotilaajille tilausvahvistuksen saavuttua. Ennakkotilaajat ovat saaneet asiaan liittyvän tilausvahvistus- ja maksuohjeen sähköpostilla.

Kirjoja on vielä muutamia kappaleita tarjolla myös vapaaseen myyntiin ja tarvittaessa niitä painetaan lisää jos tarvetta ilmenee. Kirjatilauksen voi ilmaista sähköpostiini velimatti.leinonen(at)gmail.com tai tuumatti(at)tuumatti.fi tuo lähetä viesti-linkki löytyy kotisivuiltani.

Laajempi kirjainfo löytyy kotisivulinkistäni:
”Ilman omaa emoa” II painos (tuumatti.fi)

Lisätietoja allekirjoittaneelta.

Hyvää joulun odotusta toivottaen

Helsinki 4.12.2023 Veli Matti Leinonen

Suositellut

”Ilman omaa emoa” II painos



”Ilman omaa emoa”  kirjani  toinen painos nyt myynnissä

Lapsen oikeuksien päivänä, tänään 20.11.2023 sopinee kertoa myös kirjajulkaisustani.

Ilman omaa emoa
– omakohtainen kasvutarinani lapsuusvuosistani aikuisuuteen on nyt taas saatavilla. Kirjan toiseen painokseen olen saanut lisää tarinaa elävöittävää kuva-aineistoa. Ensipainoksen lukijoilta olen saanut myös täydentävää tietoa mm. luokkakuvien henkilönimistä, jotka on lisätty kirjaan. Lisäksi olen muutamin osin sujuvoittanut tekstiäni ja korjannut havaitut virheet, joista osa on tullut lukijapalautteena, mistä kiitän.

Tarinani on omakohtainen ja mahdollisimman totuuden mukainen. Se ei pyri olemaan sankaritarina, mutta se on konstailemattoman kaunistelematon pelkistetty ja osin koruton. Tietoni perustuvat saamaani tausta-aineistoon, veljieni ja sukulaisieni kertomuksiin. Tunnetilastani kerron kokemuskohtaisesti siten, kuinka olen itse ne kokenut tapahtuma-aikaan. Paikoin kerrontani saattaa loukata jonkun asianomaisen tunteita, mutta se ei ole ollut tarkoitukseni. Myös kasvattajaani koskeva osuus on asianosaisen kanssa voitu käsitellä, eikä se aiheuttanut myöhempään ystävyyteemme, saati kanssakäymiseemme, säröjä. Ymmärsimme molemmat myöhemmin, mistä Kuusamon dramaattisessa ensikohtaamisessamme oli tosiasiassa kysymys.

Motiivini kirjan kirjoittamiseen on ollut antaa voimia ja ymmärrystä kaikille kasvattajille perusarjen haasteissa. Kirja on myös osa minuutta ja sen hyväksymistä. Vaikka elämän taipaleen lähtökohdat eivät aina hyväile asianomaista, kaikesta voi selvitä. On opittava ymmärtämään, että me ihmiset teemme virheitä, mokailemme tahallisesti tai tahattomasti. Epäonni kuuluu, valitettavasti, osana elämään halusimmepa sitä tai emme. Se voi osua kenen tahansa kohdalle, vaikka itse kohde ei ole myötävaikuttanut tapahtumaan mitenkään.

Toimitan kirjan ennakkotilausten perusteella, kuten olen tehnyt aiemminkin. Lähetä siis kirjaa koskeva varauspyyntö sähköpostiini: velimatti.leinonen(at)gmail.com tai kotisivuilta löytyvää tuumatin kotisivun mail-linkkiä käyttäen. Vastauspostini sisältää maksu- ja tilausvahvistusohjeet.

Kirjat toimitetaan varausjärjestyksessä joulukuun 2023 alussa. Kirjatilaus vahvistetaan maksamalla kirja ennakkoon poikani Danielin opintotilille. Daniel on aloittanut DI-opinnot Aalto yliopiston Otaniemessä syyskuussa 2023. Haluan näin toimien kartuttaa hänen opintorahastoaan.
Me kasvattajat hyvin tiedämme, että turvattu talous on yksi opintorauhaa edistävä tekijä.

Kirjan myyntihinta on 50 eur/kpl + postituskulu 5,90 eur.

Helsinki 20. päivänä  marraskuuta 2023

Veli Matti Leinonen*
luonto-orientoitunut vapaa pohdiskelija


*Harrastajakirjoittaja on kuusamolaistaustainen, hotelli- ja ravintola-alalle kouluttautunut kokki, keittiömestari- ja liikkeenjohtaja (1971, 1974, 1977, 1983) nykyinen  eläkehemmo, joka työskenteli alan yrittäjänä vuodesta 1985 alkaen vuoteen 2016. Myös erä- ja kalastusoppaan työt ovat kuuluneet työtehtäviini vuodesta 1994 alkaen.
Julkaisut: Paanajärven runopurojen solina, 2017, Tuhkattujen muistojen Paanajärvi, 2021.


ILMAN OMAA EMOA KIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

VARHAISLAPSUUSAIKA 1953–1960

005 – Ilman omaa emoa, saatesanat 
008 – Pulkkilan Viitastenjärven Vasikkaniemi 1953
012 – Äiti Kerttu uupuu
014 – Alkutalven yllätykset
015 – Järkyttävä navettapalo
016 – Lääkärinlausunto äidin terveydentilasta 31.5.1958
018 – Vappu astuu kuvioihin
019 – Kosken mökkiin muutto
024 – Kasvattipojaksi
025 – Onnikkaelämys matkalla Kuusamoon
027 – Asettautuminen Torankiharjulle
030 – Naapurit
031 – Isäntä Juho Edvard
038 – Savottaa ja tukinajoa
044 – Jussin puoliso Helmi
050 – Totuttelua Torangissa
052 – Ruusa mummo
053 – Tulitikkuleikki
055 – Vuokralaiset, sukulaiset, kaverit
058 – Penskojen pihapuuhat
060 – Pihahiihtokisat
065 – Isä Eino lähtee Australiaan
066 – Isä Einosta

ALAKOULUAIKA 1960–1967

072 – Kotoutumista ja kesäpoikailua
073 – Kirkkokedon kansakouluun syksyllä 1960
074 – Lastenkodin Oskari
076 – Aholan Ainon syysloma
078 – Muita kansakoulumuistoja…
084 – Migreeni
085 – Uuteen omakotitaloon
087 – Jussin perhe kasvaa
089 – Uuno-setä
093 – Kesäpoikana Pikkaralassa
098 – Puuhastelua Pulkkilassa
099 – Itsellinen reissaaja
101 – Lusikkaperän huvitukset
104 – Ravustuspuuhia
108 – Nuoruusajan leikit ja erikoisuudet
111 – Torangin Tarzan
113 – Poikien puuhat ja pikku ilkeydet
118 – Kalassa
124 – Joulukukkalähetit ja muut talvikauden puuhat
129 – Kissa vieköön
130 – Metsästyskipinä sammuu
131 – Marjastusta ja potunnostoa
133 – Polkupyöräilyä
135 – Retki Inkeelle
137 – Varhaisteini
139 – Kasvukipua ja kylänahistelua
140 – Koulukiusaamista
142 – Pyhäkoulukokeilua
144 – Hammaslääkärikauhua
147 – Setä-Matin kotiinpaluu Australiasta
148 – Salakalassa
152 – Äidittömyyspäivä
153 – Johannes Mustakallion tuntemuksia Kuusamosta 1882
157 – Rukatunturin latutalkoot

TEINI-IKÄVUODET 1967 >

162 – Teini-ikään
164 – Liikelinjalle 1967-1968. Ihastuksia.
167 – Täysi oppimäärä
169 – Veskasen mökkiurakka
172 – Haahuilua

AMMATTIKOULUAIKA  1969–1971

178 – Akkojen hommiin
179 – Ammattikoulun arki
183 – Rehtorin puhutteluun
184 – Sopeutumista ja hiirien pyyntiä
187 – Kesätyötä Taivalkulmassa
189 – Moottoripyöräilyä
193 – Miehuuskokeiluja
198 – Kesälomahimmailua

RUKAHOVISSA 1971–1972

204 – Rukahoviin 1971
210 – Ajokortti ja Morris Mini
218 – Kevätsafari Pulkkilaan
223 – Hiihtokauden päättäjäisjuhla
224 – Maalausurakointia ja aktiiviautoilua
227 – Jyrkänkosken juhannusjuhlille
233 – Hyvästi Kuusamo

ROVANIEMEN VUODET 1972–1974

235 – Pohjanhovin asiakaspalveluoppiin
237 – Pohjanhovin palvelukonsepti
239 – Asiakaspalveluvenymistä
243 – Jaguar XJ-6, Mobilia kuvat__988, Museovirasto Finna
246 – Pohjanhovin historiaa
247 – Saksalaiset räjäyttivät Pohjanhovin lokakuussa 1944
248 – Uusi Pohjanhovi avattiin lokakuussa 1947
249 – Pohjanhovin ravintolatoiminta
249 – Pohjanhovi panosti puitteisiin ja koulutukseen
255 – Arkinen työ ja vapaa-aika Rovaniemellä
256 – Harrastuksia ja työtä
260 – Jatko-opinnot mielessä
262 – Pohjanhovi 1936 (Heinirch-Iffland) Keittiömestari lohineen ja keittiöporukan tuotoksia.
265 – Hotelli- ja ravintolakoulu työn ohessa

TURUN TIELTÄ KUSTAVIIN 1974–1975

270 – Turkuunko?
275 – Juhannusreissu Raaheen
276 – Kahden työn loukussa
277 – Kustavin Merimotelliin
280 – Nuoruuden hulluutta
282 – Sattui ja tapahtui
286 – Lapin kautta Pohjois-Norjaan
291 – Kissat hiiren kannoilla
294 – Oikeuteen
296 – Mielivaltaa
298 – Ossi Soljasta Merimotellin uusi johtaja

ASEVELVOLLISUUSAIKA 1975–976

299 – Oulun Hiukkavaaraan 1975
304 – Äidin sukutaustaa
306 – Äiti yllättää kirjeellä
307 – Ensivierailu Äidin luona
309 – Hennalan huoltokouluun
312 – Erikoiskoulutus Niinisalossa
313 – Taivaanisä suojeli
314 – Varusmiesruokalan aliupseerina
317 – Kirjan kuvat selosteineen
325 – Kirjoittajan työ- ja koulutustausta lyhyesti

Suositellut

Aaro A. Nuutinen ”Suomen Sveitsissä” Paanajärvellä 1931

Mäntyniemen rantasauna sateella. Ingervon kuva.


Tässä yhteydessä kerrotaan Paanajärven tunnelmista Aaro A. Nuutisen kuvaamina.

Artikkelin sisällyksen suorat linkit:
sivu 1. Aaro A. Nuutinen Paanajärvellä 1931
sivu 2. Oulusta Kuusamoon
sivu 3. Kuusamosta Käylänkoskelle
sivu 4. Käylään
sivu 5. Retki Oulankajoen Kiutakönkäälle
sivu 6. Käylänkoskelta Juumaan
sivu 7. Jyrävänniemen nähtävyydet
sivu 8. Juumasta Paanajärvelle
sivu 9. Paanajärven tunnelmia
sivu 10. Mänty-Ella, Elias Leinosen vieraina

Lähdeteos ”Suomen Sveitsiin” – Kuusamon Paanajärvelle on mielenkiintoisen kertomus Aaro A:n ja kumppaneiden matkasta Paanajärvelle v. 1931.

Nuutisen tavoitteena oli saada Paanajärvelle ja Kuusamolle lisää matkailullista tunnettuutta, jonka johdosta kirja onkin mitä parhain tuon ajan matkaopas varsin tarkkoine tietoineen sen ajan elämänmenosta.

Tuohon aikaan Paanajärven seutu oli jo tunnettu ja tunnustettu matkailukohde Suomessa, verrattiinhan sen karun kauniita kanjonijärvimaisemia jopa Sveitsin vastaaviin.

August Nuutinen oli syntynyt 22.7.1886 Kuopiossa ja poistunut tuonpuoleisiin 16.2.1949. Nuutinen oli suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hän käytti myös nimimerkkejä Aukusti ja Aaro A. Arola.

Nuutisen vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Aukusti Nuutinen ja Edla Katariina Miettinen. Hän suoritti 5-luokkaa yhteiskoulua 1905 ja kävi kansanopiston1907.
Nuutinen oli toimitussihterinä Savotar (Savon Jääkäri) lehdessä 1916–1938, Karjala-lehdessä vuoteen 1920 ja Etelä-Suomi lehdessä 1921–1928. Hän oli  Salmettaren päätoimittajana 1928–1929, Vaasa-lehden maaseutuosaston toimittajana 1929–1931, Heinolan Sanomien vastaavana toimittajana 1933–1938 sekä Lapin Kansan toimitussihteerinä vuodesta 1939.
Aaro A. Nuutinen kirjoitti 1930-luvulla viisi laajaa matkakuvausta eri puolilta Suomea ja teki suosituilla teoksillaan etenkin Kuusamoa ja Lappia tunnetuksi matkailukohteena.

Aaro August Nuutisen julkaisuja

  • Kahvikulta. 1-näytöksinen savolaispila, Seuranäytelmiä n:o 159. Karisto 1913 (nimimerkillä Aaro A. Arola)
  • Saloilta ja vesiltä, luonnonkertomuksia. WSOY 1921
  • Suomen Sveitsissä : kesäkuvaus Kuusamosta, valokuvat P. Ingervo. WSOY 1932
  • Lapin lumoissa, valokuvat P. Ingervo. WSOY 1933
  • Suvista Savoa : kesäretki Savon mailla ja vesillä. WSOY 1935
  • Saimaa : kesäkierros Euroopan ihanimmalla järvellä. WSOY 1936
  • Terveisiä Päijänteeltä! WSOY 1938, 2. näköispainos WSOY 2000

lähde: wikipedia

Aaro A. Nuutinen saapui Vaasasta Ouluun vaimonsa kanssa junakyydillä Kokkolan kautta. Nuutisen seuraan liittyi Oulussa valokuvaaja P. Ingervo Helsingistä. Ingervolla oli mukanaan kaksi kallishintaista Leica-kameraa. Näillä kameroilla oli saatu useita palkittuja valokuvia.
Ingervo oli sekä innokas retkeilijä, että valokuvaaja. Hän oli vieraillut siihen mennessä jo seitsämässätoista maassa. 

Artikkelin sisällyksen suorat linkit:
sivu 1. Aaro A. Nuutinen Paanajärvellä 1931
sivu 2. Oulusta Kuusamoon
sivu 3. Kuusamosta Käylänkoskelle
sivu 4. Käylään
sivu 5. Retki Oulankajoen Kiutakönkäälle
sivu 6. Käylänkoskelta Juumaan
sivu 7. Jyrävänniemen nähtävyydet
sivu 8. Juumasta Paanajärvelle
sivu 9. Paanajärven tunnelmia
sivu 10. Mänty-Ella, Elias Leinosen vieraina