Suositellut

Suuria Kuusamon siikoja

Jääsiikaa
Kalakuulumisia Kuusamosta

Aaro A. Nuutinen retkellään Kuusamon Paanajärvellä ja Kitkan maisemissa 1931 tapasi oppaanaan Aatu Kilpivaaran, joka kertoo  Kuusamon Kallunkijärven siioista näin (Kirjasta Suomen Sveitsissä 1932);

Suuria ovat Kuusamon siiat jos muikutkin

Tiettävästi Kuusamon suurin siika on saatu Kuusamon Käylän Kallunkijärvestä kesällä 1930. Aatu-Kustu Kilpivaaran kertoman mukaan se oli painanut 8,5 kg ja sisälmysrasvojakin oli kertynyt suuren pahkakupillisen verran. Uskottavuutta tähän tarinaan saatiin Kalastuslehdestä, johon Suomen Kalastusyhdistyksen sihteeri Y.Vuorentaus oli kirjoittanut artikkelin kyseisestä aiheesta. Kesällä 1931 oli saatu vielä viisikiloinen siika. Myös Kallunkijärvestä saatu 700 g muikku kuulunee valtakunnan suurimpiin.



Kapulasiianpyyntiä

Myös edesmennyt setäni Veikko Leinonen (1911-1987) kertoo muistelmissaan siianpyynnistä seuraavat tarinat; 

Kuusamon Paanajärven Mäkelästä Nuupajärville 1916




Jäänaluspyynnin verkkojataa nimitettiin juomuspyynniksi. Lähdettiin verkkojen vientiin Nuupajärvelle Juho Leinosen ja Herman Kurtin kanssa. Pääsimme Hemma enoni kanssa reissulle mukaan. Aamuvarhain pakkastakaan ei ollut paljon ja meidät penskat peiteltiin reslaan veltin alle. Kuljettiin talvista hevostietä Mäkelästä Nuupajärvelle. Tätä tietä kyläläiset käyttivät heinien kuljettamiseen Tuohimosta asti. 
Ensin matkattiin Malinajärven poikki Korpelan paiseen alapään kautta Issakanlammen viertä Pajumutkan kuvetta. Mustakummun jäädessä tien itäpuolelle jatketaan Niskalammin itäpuolta Suolammin kautta Pieni-Nuupajärvelle ja edelleen maakannaksen poikki Iso-Nuupajärvelle. Kalakämpällä lämmitettiin kiuasuuni. Aluksi savua kertyi niin, että piti olla kyyryssä, mutta pian kiukaan lämmittyä savuverho nousi jo katonrajaan, jolloin saatoimme istahtaa.
Meidät viisivuotiaat (Hemma ja minä) kuljetetiin jo illaksi takaisin Mäkelään Lasse-Pekan ja Kalle enon toimesta. Isäni jäi Kurtin Hemman kanssa verkkojen laskuun. Palasivat hekin seuraavana päivänä. 

Parin yön jälkeen lähtivät kokemaan verkkojaan. Illalla myöhään palatessaan reslassa oli monikiloisia ja pienempiä puolen kilon siikoja kymmenin kappalein. Pyynti jatkui muutamia viikkoja, jonka jälkeen meillä oli puojit puolillaan jäätyneitä siikoja. Ne näyttivät siikahalkopinoilta. Monta hevoskuormaa veivät niitä Kuusamoon myyntiin.

Nämä Nuupajärvet olivat kalaisia. Sota-aikana laitoimme sinne parikymmentä verkkoa, ja heti kahden päivän jälkeen saimme neljä kookasta säkillistä isokokoisia siikoja, jotka pantiin kotona lumen sisään. Näin siiat säilyivät hyvinä. Sieltä niitä otettiin aina tarpeen mukaan keitettäväksi tai paistettavaksi.	


Kapulasiianpyynnistä 1938



Lokakuussa ensijään tultua laskettiin verkkoja *Riekamojärveen, *Hangasjärveen ja *Karhujärveen. Kahden yön jälkeen käytiin kokemassa, ja siikasaalis oli tolkuton. Siiat olivat isoja ja rasvaisia. Riekamojärvestä saimme muutamia viisikiloisia. Ne olivatkin aika pötyköitä, lyhyitä, paksuja, lihavia, oikein rasvaisia. Siiat ladottiin pärekoreihin ja peitettiin lumella. Marraskuussa lähdettiin savottaan Sallaan. Savukosken rajamailla oli Paloselän tukkityömaa. Otimme lumen alta arviolta sata kiloa jäisiä siikoja evääksi. Siian olivatkin oikein hyviä käristyskaloja. Näin kertoi Veikko Leinonen.
* Kitkajoen Juumajärven pohjoispuolella
annossiika perattuna
siikaa perattuna avannolla
Suositellut

Syksyn ensi pakkasaamu

SONY DSC
Syksyn ensi  pakkasaamu

Syksyn ensi pakkasaamu
kylmä kirpaisee,
viljapellon reunaan saavun
usvan hälvenneen,
juuretonna karu kuusi
makaa horkassaan,
oravainen tammenterhon
puuhun piilottaa,
tikka hakkaa kaarnakylkeen
toukka toivonaan,
talitintti taivastellen
tanssii oksallaan,
armollinen aurinko viel
nousee puiden taa,
tästäpä se syksy taipuu
talvi vallan saa.

13.10.2022 Veli Juhani
Suositellut

Älä auraasi suista

Älä auraasi suista

Aamuisen aikaan
aukeni taivaan,
kasteinen usva kiirehtii pois.
Mustana liitää
korppina kiiltää,
eloton hyytyy saaliiksi sen.

Nälkäänsä pyytää
ilman kuin syytään,
elossa kuollaan jos vuoro on sun.
Vaikk’ nälkäsi kurnii
älä turvaudu turhiin,
anna elolle aikaa helpotuksen.

Kyyhkynä lentäin
rauhassa entäin,
kiidätä viestis ystävyyden.
Veljeyden kautta on tahtomme auttaa,
toimillas turvaat  ihmisyyden.

Ammenna kauhaan
rakkauden rauhaa,
toivossa siintää
tie vapauteen.
Jos tämän sä muistat
älä auraasi suista,
avautuu tuiskun
lumeen peitetty maa.

12.10.2022 Veli Juhani
Suositellut

Rauha, vapaus, oikeus

peach bird photo

Rauha, vapaus, oikeus

Aamu taas on ankee
sota jatkuu vaan,
milloin ilouutinen
päivän pelastaa?
Kostonhimo kylvää
pelkkää kuolemaa,
kuka, missä, milloin,
tään sodan lopettaa?

Tietäneekö kukaan,
miten uskaltaa?
Vain kansannousun valta
voi aatteen uudistaa.
Ahneus, riisto, ryöstö,
murhat valjastaa,
mielipuolet teoistaan
täytyy saada vastaamaan.

Yksinvalta pettää
ja kansaa huiputtaa,
alistetut ihmisparat
kuiluun vajoaa,
lopun pelko nostaa
valtaa uhmaamaan,
jos puhekkaan ei auta –
kansa ryhtyy kapinaan.

Kun ahdistettu rotta
nurkkaan ajetaan,
sen viimeinenkin keino
on käydä murhaamaan,
siksi pitää poistaa
nuo hampaat tappajan,
vain kansanvallan tahto
voi luottaa oikeaan.

Sananvapaus  tuottaa
tiedon viimeisen,
ja puheoikeus parasta
on kansan viestimin,
tieto lisää tuskaa
kun totuus paljastuu,
vain rauha, vapaus oikeuksin,
on tahto ihmisen.

12.10.2022 Veli Juhani
Suositellut

Lauluttoman metsä nukkuu

Lauluttoman metsä nukkuu

Lehdettömän ruotoina nuo vaahteramme aivan,
viimaisena tuuli piiskaa synkeäksi taivaan,
pikkuhiljaa nuudutaan me yössä synkänlaisen,
ruskan loisto lehtevänä peittoavi maisen,
lauluttoman metsä jo talveen uinahtaa.

Punerrusta yössä hohkaa kypsät karpaloiset,
karvaina jo odottavat marjat korpisoiden,
vahveroissa suppiloituu talven vastavoima,
pakkasessa kastautuvi talveen atimoiva,
kultamädin kylvössä on siiat muikunlaiset, 
lohisukuun sikiää näin uudet tulevaiset.

Aamutuiman hyytävänä jäinen peittoaa, 
kuulaan pakkaspäivänä jo talvi lumen saa,
talven tuiskun tuiverrus  pitää kesyttää, 
lumikieppiin turvautuen uni väsyttää,
metsän kummi kuukkeli sun kanssas kuleksii,
karhu nukkuu unissaan mut ahma maleksii.

11.10.2022 Veli Juhani  
Suositellut

Onni onnen ilossa

autum photo

Onni onnen ilossa

Lehtikerta syksyinen
maisen tavoittaa,
punakelta kattaukseen
nyt polut koristaa,
lehtipuiden levätessä
alastonna puu,
koruttoman kaunistus
jo pakkashuurustuu.

Punatulkku huppelissa
puihin ilmaantuu,
tilhi punamarjoillaan
ihan humaltuu,
levottomat lentomatkaan
voimaa tankkaavat,
myötätuuleen kurkiaurat 
kiirein matkaavat.

Mennyt kesä odotuksen
ajan aloittaa,
kunnon talvi luminen
valoon valjastaa,
vuosikierron antimista
voimme nauttia,
luovuusajan uurastus
aina palkitaan.

Piinallinen odotus
voi ajan ahdistaa,
pienin onnemurusin
siks nauti onnesta,
sure suru suruna
itku itke itkuna,
aina koittaa aikoja
sun onnen iloissa.

9.10.2022 Veli Juhani
Vuotson Kakslauttasen liepeillä voi tavata tällaisia hirvaita.
Suositellut

Juurtunut sukupuu

Suvisuomen juurtunut sukupuu

Jo kauan sitten itään soudettiin,
ja joen kautta matka taitetaan,
tieten taiten kivikkoisen tien,
nyt jokiveneen vien,
meen tuntureiden taa.

Siellä sinijärven selän aina nään,
sukujuuret täällä on mun elämää,
kurun kaunis rosoisena oiva
tuohitorvet soivat,
mut kotia en nää.

Näin vain unessain,
pitkän matkan tuon,
sortoaika kodin vei, 
kumpupilvet sanoi hei,
luonnonrauhaan voipuu maa.

Näin sen unessain,
suvisuomen maan,
vaino meiltä kaiken vei, 
päivä paistanutkaan ei,
tuhkanharmaan taivas saa.

Sinisyvän tunne siitä muistuttaa,
moni sanoi; vielä kotiin palataan!
lippu salkoon ylpeästi nousi,
ja kotimaalle soisi 
laulun kajauttaa. 

Näin sen unessain,
suvisuomen maan,
oikeaksi väärän teit,
kotirannan meiltä veit,
juuret kasvaa mäntyinä maan.

Näin sen unessain,
suvisuomen maan,
riistovalta kodin vei, 
taivas loistanutkaan ei,
rauha tuhkas isämaan,
kotirannan meiltä veit,
taivas loistanutkaan ei,
sukumännyn juuret saan.

8.10.2022 Veli Juhani
sävel: Pussycat - Mississippi 1973, toimii Mississippi - Pussycat - Instrumental cover by Dave Monk

Suositellut

Oikeus voittaa, ei syytä juhlaan 7.10.2022

war and peace photo

Oikeus voittaa, ei syytä juhlaan 7.10.2022!

Olit köyhän toivon lapsi maailmaan,
nousit vahvan valtaan loistamaan,
hetken saattoi kansa työtäs arvostaa,
syntyi vahva usko parempaan,
syntyi vahva usko parempaan.

Miten saatoit hyvän tahdon unhoittaa
lähdit kuolon kylvöön tappamaan,
valheen jäljet orvot joutuu hautaamaan,
kansanmurhaa saamme todistaa,
miksi kylvät pelkkää kuolemaa?

Tänään itkee sodan uhrit maailman,
veteraanit kääntyy haudassaan,
vallan hulluus verta turhaan vuodattaa
uhrikansa pitää pelastaa,
oikeus voittaa kyllä aikanaan.

7.10.2022 Veli Juhani
...ei syytä juhlaan, Sad Russian Folk Song 
runolaulu ”syntymäpäiväsankarille”
Suositellut

Lehdetön puu

Lehdetön puu

Kirpoaa ote 
kuin lehdeltä puun,
varrelle virran
oon siirtynyt muun,
kaukaisen rannan
tiettömän tien,
sieluni sinne
lentävän vien.

Lehteni seilaa
laineita lyö,
päättynyt kesäisen
viljava työ,
jos rannalle päädyn
santaisen veen,
hiekkaisen hippuna
virrassa meen.

Kulkeudun surutta
joelle suun,
kotoisan tienoon
luo petäjäpuun,
katsomme hetken
ajassa aikaa,
elämänmuoto
nyt vaihtua taitaa.

Kaarnapuun kyljessä
autuas olo,
petäjän makuinen
kelossa kolo,
ei hiuksia laisin
havuja vain,
tervainen tuoksu
kannossa ain.

6.10.2022 Veli Juhani
Suositellut

Miks on susi ihminen?

SONY DSC
Miks on susi ihminen?

Ei suojaa sielu saa,
miksi mielipuolet valloittaa,
miksi viattomat aina kärsiä saa –
kuka kertoisi sen, miks on susi ihminen?

Mielivalta taas innoittaa,
samat virheet aina toistetaan,
on mieletön ahneus loppumaton –
kuka kertoisi sen, miks on susi ihminen?

Suo uskosi rauhaan,
ja anna käden kättä koskettaa,
etkä isänmaata, unhoittaa nyt saata,
rauhantahto asuu meillä ain.

Siksi laulu tää lauletaan,
rauhamielin saa kannustaa,
on aikamme tarttua oikeutukseen,
kuka kertoisi sen, rauhaa tahtoo ihminen.

Yhteistuumin katso,
ja siksi rauhantahto,
parahin on lahjoittaa.

Siksi laulu tää lauletaan,
rauhamielin saa kannustaa,
on aikamme tarttua oikeutukseen,
kuka kertoisi sen, rauhaa tahtoo ihminen,
rauhaa tahtoo ihminen.

5.10.2022 Veli Juhani
Suositellut

Uudesti kasvun unelma

Uudesti kasvun unelma 

Elämän perustan uunissa uinuu
syntymäliekin loimu.
Kipinöi tahto -
sammumattoman 
päivän toivo.

Joka kiven minä kannoin,
rakentui elo -
elämälle annoin,
olin tulipesän liekehtivä 
loimu,
sammumaton jano.

Missä piileksi tulevaisuus?
Savuna ilmaan -
ei se jälkiä jätä.
Kuumana kipinöi elämän
liekki. Hiipuen hiiloksen
hehkuun.

Tuhkaantunut tulen liekki
sammuu.
Maatuneen maan
toivo tavoittaa.
Ravitsee köyhyydestä
kärsineen uudesti kasvuun.

4.10.2022 Veli Juhani
Suositellut

Mustan tien helvetti

autobahn photo
Photo by ako_law
Mustan tien helvetti

Autobaana ajelen tuon mustan helvetin
konepellin alta kuulen äänen enkelin,
väsymättä vääntävä on taasen voimissaan
pakoputken päässä jo tuli leimahtaa,
mä olen teiden kulkuri ja vaihdan maisemaa
purppurainen taivas taustapeiliin katoaa,
unohduksen eilistä en kaipaa milloinkaan
matka taittuu, kissa kehrää, oon kuin kotona.

Mä olen teiden kulkuri ja tahdon taivaltaa
maisemaa mä vaihdan nyt ja aina uudestaan.

Mä olen teiden kulkuri ja tahdon taivaltaa
maisemaa mä vaihdan nyt ja aina uudestaan,
musta tie on kotini ja taival valoni
moottorissa murina on palopuheeni,
hämärässä illan saavun uuteen kaupunkiin
punavalot pysäyttää mut uusiin haaveisiin,
kaasu pohjaan painetaan ja kumi asvalttiin
matka taittuu, kissa kehrää, oon kuin kotona.

Mä olen teiden kulkuri ja tahdon taivaltaa
maisemaa mä vaihdan nyt ja aina uudestaan.

Mustan tiellä helvetti jää mustan maisemaan
musta tiellä puhumaton pysyy paikallaan,
enkeleiden laulua on ääni renkaiden
yöttömälle yölle minä mustaa ajelen,
katkoviiva elämän on vitivalkoinen
sen yliajo tappaa tietä mustan helvetin.

Mä olen teiden kulkuri ja tahdon taivaltaa
maisemaa mä vaihdan nyt ja aina uudestaan.


3.10. 2022 Veli Juhani

autobahn photo

Suositellut

Syksyinen ikävä

Syksyinen ikävä

Tuimassa tuulessa valkenee taivas
nyt ulapan aaltoja katsella saan,
mun lempeni tyyntynyt myrskyää aivan
kuin kotkana liitelen taivaisen maan.

Nyt lounaisen lämpimät syksyiseen jäivät,
ja talvisen taakkaan jo jäätyvi maa,
:,:En mennyttä kesäämme unohtaa saata
ne muistojen aatoksiin elomme saa:,:

Nään kurkien nousevan kaukaiseen lentoon
ja joutsenten laulu on jäähyväisten,
ei kuikkamme vieläkään lähteä voinut
kun poikasten lento on heiveröinen.

Viel syksyn lehtevät kirkkaana loistaa
ja lehdet jo kellastaa nuutuneen maan,
:,:ei kesäisen kaipuuta mikään voi poistaa
sen ikävä ainainen tuo syksyiseen:,:

 
1.10.2022 Veli Juhani
...voit laulella Saarenmaan valssin sävelleen
Suositellut

Kirsti Hellén on poissa

Kirsti Hellén
1929-2022

Kirsti Hellén 1929-2022

Kirsti oli syntynyt marraskuussa 1929 Kuusamon Heikkilänkylän Paanajärvellä. Hän oli sukuaan Leinonen ja ehti viettää nuoruusvuotensa Leinosten Uusi-Anttilan kotitilallaan, joka sijaitsi kuuluisan Paanajärven Mäntykosken  Mäntyjokivarren läheisyydessä, vajaa kilometri kosken kuohuista idän suuntaan. Mäntykoski tunnetaan eritoten kansallis-taiteilijamme Akseli Gallen-Kallelan vierailun ansiosta 1892, jolloin syntyivät hänen kuuluisat taulunsa kuten mm. Paanajärven paimenpoika, Palokärki ja Mäntykoski.

Kirsi palkitsemistilaisuudessa Sotainvalidien veljien keskellä.

kesäkuisia lempikukkia Paanajärvellä.

Tikankontti ja kullero olivat Kirstin

Kirsti Hellén 1929-2022

Kirsti oli syntynyt marraskuussa 1929 Kuusamon Heikkilänkylän Paanajärvellä. Hän oli sukuaan Leinonen ja ehti viettää nuoruusvuotensa Leinosten Uusi-Anttilan kotitilallaan, joka sijaitsi kuuluisan Paanajärven Mäntykosken  Mäntyjokivarren läheisyydessä, vajaa kilometri kosken kuohuista idän suuntaan. Mäntykoskihan tunnetaan eritoten kansallistaiteilijamme Akseli Gallen-Kallelan vierailun ansiosta 1892, jolloin syntyivät hänen kuuluisat taulunsa kuten mm. Paanajärven paimenpoika, Palokärki ja Mäntykoski.
              

Lapsuusaikansa Kirsti vietti Paanajärven jylhissä kanjonijärven maisemissa suorittaen kansakoulun kaksoissisarensa Eevan kanssa Mäntykosken törmällä sijainneessa kotikoulussaan. Tuota nuoruusaikaansa Kirsti muisteli kaihoten päästessään sisaruksineen vierailulle synnyinseudulleen muutamaan otteeseen rajojen avauduttua 1990-luvun alkupuolella. Näin Kirsti muisteli (vuonna 1991) evakkoaikojaan heidän palattuaan talvisodan jälkeen takaisin kotitanhuvilleen, joka oli poltettu, (kuten koko Paanajärven kyläkin) kaikkine rakennuksineen;

”Heti kohta jatkosodan alkaessa isä ja kaksi vanhempaa veljeäni palasivat talvisodan aikaan poltetulle Paanajärvelle. Me nuoremmat kaksoistytöt ja veli ja lapseton miniä seurasimme perässä.  Asuimme aluksi laavussa, jonka edessä yöllä paloi rakovalkea. Pian kohosi rantatöyräälle hirsinen rakennus, jossa oli tupa, toisessa päässä sauna ja tavaroita varten vaja. Lisää rakennuksia tehtiin kovalla vauhdilla. Oli aittaa, navettaa, tallia hevosille, ja sitten tulikin isomman rakennuksen vuoro (tark. varsinainen päärakennus, asuintalo). Peltoihin kylvettiin ohraa, kauraa, vehnääkin ja tietysti perunaa ja juureksia. Sipulit, ne olivatkin tosi hyviä kasvamaan rinnepelloilla. Järvestä tuli lohta, taimenta, nieriäisiä ja sitä kuulua muikkua nuotalla. Metsässä oli paljon riistaa ja marjoja. Joten voi kuvitella miten oli mahdoton ”hinku” palata toisten nurkista kotiseudulle.

Sodan aikana 7 veljeäni ja yksi sisar oli mikä missäkin sotahommissa ja maanpuolustustehtävissä, ja sisar tietysti lottana siellä jossakin. Meitä oli 11 lasta ja äiti kuoli 1941 evakkomatkalla. Teimme kovasti töitä kotitilallamme, olimmehan kaikki oppineet pienestä pitäen olemaan kaikessa mukana. Ennen talvisotaa kävi paljon turisteja Paanajärvellä, joten sisareni kanssa jouduimme olemaan oppaina Ruskeakalliolle, Mäntykoskelle ym. taiteilijoiden suosimilla paikoille.

Talomme oli järven pohjoisrannalla, jossa oli suurempi  vaara desanteista. Aika-ajoin, varsinkin kesällä menimme järven yli yöksi pakoon venäläisiä partioita, jonne myöskin vartiosotilaat tulivat mukaan. Käviväthän yksi elokuun yö hakemassa naapurimme (Kuusela) isännän mukaansa. Aamulla tuli sitten tytär kertomaan, koska olivat yöllä kieltäneet lähtemästä ampumisen uhalla kertomamaan käynnistään. Meille eivät uskaltaneet tulla, koska olivat kysyneet onko meillä aseita ja sotilaita paikalla.  Meillä oli jostain hankittuja kivääreitä ja käsiaseita, joilla me tytötkin opeteltiin ampumaan. Kesällä nukuimme aitoissa, joissa oli pyöreitä reikiä ampumista varten. Huomasimme kyllä monta kertaa merkkejä partioiden liikkumisesta, joten pelkomme olivat kyllä päällimäisenä mielessä.

Sitten kävi niin kuin kävi. Poliisi Karppinen tuli 7 pnä syyskuuta 1944 ilmoittamaan. Nyt oli taas lähdettävä pois kotikonnuilta. Pakkasimme hevosrattaisiin ruokaa ja vaatteita ja kellokas lehmä narun päähän, jota muut eläimet seurasivat, ja tunnin sisällä olimme matkalla länteen. Lehmikarjaa kuletettiin Raahen seudulle (Saloisiin). Meidän asuinpaikaksi tuli Saloisten pappila, jossa oli navetta ja hevosille suuri talli. Sillä seudulla oli paljon siirtolaisia.”Allekirjoittanut oli työssä Saloisten siirtoväen toimistossa, josta jaettiin ”markkoja” elämiseen. Suoritin kaupallisen koulutukseni Raahessa. Sitten tulin Kajaani Oy:n palkkaosastolle. Eläkkeelle jäin 1.1.1990. Vapaa-ajan harrastuksiini on kuulunut toimia maanpuolustusjärjestöissä. Olen ollut sotilaskotisisarena pian 30-vuotta.
Sotainvalidien Kajaanin naisjaostoon liityin 1954. Toimin nykyään Kainuunpiirin naistoimikunnan puheenjohtajana, sekä Kajaanin osaston naisjaoston puheenjohtajana. Lisäksi kuulun naisjaoston työvaliokuntaan. Kunnalliselämässä olen ollut myös mukana ja kuulunut eri lautakuntiin.”

Kirsti Helléniä jäävät kaipaamaan puoliso Jorma, lapset Kari ja Kristiina lapsenlapsineen, ystävät ja sukulaiset. Kirstin siunaaminen ja hautaus toimitetaan perhepiirissä 30.09.2022.

Kirstiä ja lähiomaisia voi muistaa osoitteella Halmetie 2, 87250 KAJAANI.

------------------------------
Evakon kotiseutumuisto

Vanhan rajan tuolla puolen
on mun kotimaa,
Mäntykosken rantamailla
saimme asustaa,
siellä missä rantamänty
yhä kasvaa saa,
siellä ensiaskeleemme
saimme taivaltaa.

Oi jospa niille kotimaille 
vielä päästä vois,
niin tuskin sieltä tahtoisinkaan
lähteäkään pois,
nyt rauhanaikaa toivokaamme
suurin sydämin,
se parhain lahja maailmaan on
nyt ja vastakin.

Leivinuunin hehkun muistan
kotikammarin,
laitumella lammaslaumat
paimenpoikien,
tuohitorven soitannalla
karhut kaikkoaa,
muikkupottuin rantakala
nälän sammuttaa.

Oi jospa niille kotimaille 
vielä päästä vois,
niin tuskin sieltä tahtoisinkaan
lähteäkään pois,
nyt rauhanaikaa toivokaamme
suurin sydämin,
se parhain lahja maailmaan on
nyt ja vastakin.

23.9.2022,  Veli Juhani
Runolaulu Kirstin muistolle
Satumaan sävelin.



Muistoa kunnioittaen, 

Helsingissä 23.9.2022

Veli Matti Leinonen
Suositellut

Evakon kotiseutumuisto

kuvassa liki kaikki Paanajärven poltettujen tilojen liuskekiviuunit
Evakon kotiseutumuisto

Vanhan rajan tuolla puolen
on mun kotimaa,
Mäntykosken rantamailla
saimme asustaa,
siellä missä rantamänty
yhä kasvaa saa,
siellä ensiaskeleemme
saimme taivaltaa.

Oi jospa niille kotimaille 
vielä päästä vois,
niin tuskin sieltä tahtoisinkaan
lähteäkään pois,
nyt rauhanaikaa toivokaamme
suurin sydämin,
se parhain lahja maailmaan on
nyt ja vastakin.

Leivinuunin hehkun muistan
kotikammarin,
laitumella lammaslaumat
paimenpoikien,
tuohitorven soitannalla
karhut kaikkoaa,
muikkupottuin rantakala
nälän sammuttaa.

Oi jospa niille kotimaille 
vielä päästä vois,
niin tuskin sieltä tahtoisinkaan
lähteäkään pois,
nyt rauhanaikaa toivokaamme
suurin sydämin,
se parhain lahja maailmaan on
nyt ja vastakin.

23.9.2022,  Veli Juhani
Runolaulu Kirsti Hellénin muistolle
Satumaan sävelin.
Kirsti Katri Hellén 1929-2022, kuva Jorma Hellén
Suositellut

Solisevan virran varrella kesi

Solisevan virran varrella kesi

Solisevan virran varrella kesi
kuulaan kirkkaana pulppusi vesi,
lämpimän helteinen oltuaan hetken
rentukka kukkivi leppoisan retken,
pumpuliuntuvaa suomaiden villa
kukkana kullero, mustikka, hilla.
Vapaana vaeltaa lampaiden suku
päkä, päkä pässien kutsuna tuku,
tuohisin torvin paimenet soittaa
susia, karhuja karkoitus koittaa,
määkivi lampaat ja kukkuvi käki
yöttämän yössä jo nukkuvi väki.
Nousussa norssin alkavi kesä
pesimispuuhia, räystäillä pesä,
perhoset taitavat performanssin
muurahaismurkut alkavat marssin,
huomisen huolta yhtä ja toista
kesäkään niitä tyystin ei poista.
Kutua, kasvua, nuppuja kukkiin
vipellys villitsee tarttuen sukkiin,
kukkivan elon hormoonihurma  
alkavan elon huoleton surma,
ininää hyttysen sääskiä suuhun
koputa keloa, kiipeä puuhun.

24.9.2022 Veli Juhani

Suositellut

Pipolakkisakki

Pipolakki-sakki

Pipolakki, hanskat ja palttoona takki,
vinkkelit jalkaan ja ulos koko sakki,
pakkanen paukkaa mut eihän se haittaa,
kun villaista päälle laittaa.

P a k k a s poika se säätävi jäätä,
susihukka hirven katselee päätä,
punakettu juoksee ilvestä pakkoon
ja katoaa aijjan rakkoon.

Huh, hah, hei, juoksi koko sakki,
ota takapakki, keitä toki nakki,
Huh, hah, hei, kuumaa saikkaa sassiin,
kiipeäppä kuusenlatvaan kurkkimaan.

Pipolakki-sakki

Pipolakki-sakki

Lunta tuli tuiskuna, tiet meni tukkoon,
ovi meni aitassa pian takalukkoon,
vihreä kuusikko tykkynä taipui,
ja valkeaan huntuunsa vaipui.

Lumi peitti tienoon ja teeri lensi kieppiin,
ketturepolainen jo iltapalaa mietti,
vinkkelitossukat pirttiinsä luikki
kun  taivaalla tähtöset tuikki.

Huh, hah, hei, juoksi koko sakki,
ota takapakki, keitä toki nakki,
Huh, hah, hei, nappaa käpy kassiin,
oravakin käpypuusta ruokaa saa.

16.9.2022 Veli Juhani
- laulun sanat sovitettu Veikko Lavin Silakka-apajatyyliin
Suositellut

Tule lumi, tule talvi

SONY DSC
Tule lumi, tule talvi,
tule lumi luokseni,
talvi tee mun vuokseni,
valkaiseppa maa –
anna tuulen tuiskuttaa.
Pysy poissa halla
pakkaslumen alla,
anna luonnon laiduntaa..
Tunturissa turva,
uuden lumen hurma,
peittyy kesämuistot,
jäätyy jokisuistot.
Tykkylunta lykkää,
kuusikosta tykkää,
anna metsään valo,
revontulten tulla, halo.
Kuuta, kuuta yötä -
oispa onni myötä!

15.11.2018 Veli Juhani
julkaistu 16.9.2022
Suositellut

Kuorituu kaarna

Kuoriutuu
kaarna

Katoaa aamu,
vajoaa yöhön,
uupuvi tuskainen elämäntyöhön,
kellertyy lehti,
ruskaansa ehtii,
rujona rankana vaipuvi rehti.

Muistojen virta
vierivi pois,
aivan kuin eloa
ollut ei ois,
mitä et muista
löydät sen puista,
utuiseen kätkeytyy, kuihtuvi puu.

Mieluisten muistojen
ilojen ääni
katoaa kaikuna
kadotukseen,
sointua soittojen
vaikenee laulu,
kuoriutuu kaarna
puustani pois.

15.9.2022 Veli Juhani
Suositellut

Siel’ kauniin alla kaikkeuden

lumpeenkukka

Siel kauniin alla kaikkeuden
nuo hongat huminoivat,
ja Mäntykosken kuohuissa
viel kannelkielet soivat,
mun rakkaus roihuu könkäineen
tuon roson kallioissa
ja aamun auer suloinen
virtaa Mäntyjoen koissa.


Mun mielein sinne askeltaa
suurin arvoituksin,
vuodenaikain muuttuvin
sen huoman syliin suksin,
jääpoltteen tunnen ihollain
kun uinun kuohun alla,
on kotikaipuu nälkäinen
vaik’ tuiskuis talven halla.


Tuol kauniin alla kaikkeudun
nään luojan luoman väärin,
sen virran viemä puhtoinen
vie viestin meren ääriin,
ja rauhanhenki kaikkeuden
viel’ nousee usvan lailla,
kun luomakunta tuntee sen
toipuu luonto rauhan mailla.

25.6.2022 Juhannuspäivänä,
Veli Juhani

rentukoita
Suositellut

Versojen aikaan

Versojen aikaan

Lehtivin versoin vihertää koivut
nokkoset nostavi päitään,
uudesti syntyen kesä jo
koittaa
kukkiva soittavi
häitään.

Sirkkuvin sävelin lintujen
laulut,
riekkojen riennot ja kyyhkyjen
kylyt,
teerien tanhujen tanssia
taas,
koittavi yöttömän auringon
aika,
pilvet vain versoaa vihreän
maan.

Kaislikon kahinan kutsuna
kuulen
joukkio parvena porkkaa,
vispilät vatkaavat jahdissa
murun,
pöyhkeimmät katseilla
korkkaa.

Kurkkivat kurjet hetteissä
leton,
vuohi taas vaakkuvi
taivaan,
sammakon kurnutus
hiipunut on
nuijapäät nostavat
nokkaa.

Vasta on kesän
koivujen kutsu
pihlaja pienimmän
pihkan,
kataja karskien
versojen virsu,
tuokkoset mahlaisan
tuoksun.

Soisille soisin tuttujen
tulla
esikkokukkia hillan,
suopursun tuoksussa
korpien ylkä
tuuhean tuppainen
villa.

Marjaisan kutsuna herkimmän
kuulet kurjenkellojen soiton,
elossa sinisen mustikkametsä
ja keltaisen ryppäinä hyllyvä
suo.

Veli Juhani 7.5.2022

Suositellut

Kesäsaunassa

sauna photo

sauna photo

sauna photo

Kesäsaunassa

Kesätuulonen muistoja  kuljettaa
tunnetuoksua kukkivan tuomen,
koivun kyljessä mahlaansa maiskuttaa
onnen helmoja hellivä huomen,
tulituppura tuohuksin tulvahti
tervas liekehti savuksi harmaan.

Pihapientareen nurmikko vihersi
kulku pehmeä askeleen alla,
vinttikaivolla tuulonen tuiversi
leivo lauleli innostamalla,
saunan piipusta kipinät kimpoili
kylpykutsua kuuluttaen.                               

Sankko kannelta kaivon
keikahtaa
kunnes
katoaa katoaa alle veen,
tuttun tuttua kettingin
kolinaa
kaivo kolkkona
kumajaa,
läikkyäänien loiskeessa
lorinaa,
vedennostaja kampea
kampeaa vaan.

Muuripataan sankkoa
kumotaan
tulen huminaa täydellä
liekin,
saadaan vastakset kiuluunsa
hautumaan
tutun tuttuna koivuisen
tuoksuu.

Löylylauteilla istuvat poikaset
suolahelminen siristää silmää,
löylykauhassa kämmenet
hikoillen
vesihöyryä sihisee ilmaan,
läisky vastalla kylpijän
lämmittää,
nukkavierujen virkistys
sielun.

Saunalenkkiä innolla
varrotaan
maku tiivistyy foliopussiin,
olutmaustettu tekeytyy
makoisaan
lenkki katoaa suuhumme
sassiin,
person hymyssä ilmeemme
kylläinen
on kuin uudesti syntymän
aika.

Veli Juhani 30.4.2022

Suositellut

Kessehti kesään

Mäntykoski
Kessehti kesä

Könkäitä koskessa kuohuvi monta
vapauden virrassa astella sain,
pirskosi ilmoille uskomatonta
helmiä kyynelten katselin vain.
mistä ne soljuivat ylisen yllä
niskalta koski on laskua lain.

Suihkulla harsosi rotkonsa reunat
kirkkauden valossa kimmellys sen,
liihoten loimusi sinenä taivas
pyörteisen pinnassa pillastuen,
liekkö tuo syytänyt sylkeä selkään
pieksua pisteli kimmahtaen.

Valkuaisvaahtoa vatkasi vainen
hetkessä hurman riemastuen,
riepotti rietasta tuo kummajainen
harminsa hunnussa hengittäen,
lauhkesi lupsakka sylissä syvän
vuolaaksi virraksi tulvehtien.

Soittaen soljuvi ylisten yllä
kivensä kylkiä kiillottaen,
läiskyen loiskuen kiemurat
kiertäen sylistä sykkivän
hettehisen,
tanhusi taivalta, kessehti
kesään,
riemua soitteli kantelisen.

30.3.2022 Veli Juhani
Suositellut

Pumpulipäivä

Pumpulipäivä

Paista päivä parhaimpana
loista loimuten aurinko,
keinu keiju lainehilla
souda suurilla saloilla,
laula laulu linnun lailla
satakielenä sirkuta,
soinnu kielin kantelisen
tanssi valssia ilolla.

Anna tuulen tuiverrella
lumen aaltoilla kinosten,
taita talvi taipaleelle
sohjo sulata soljuen,
nouse kesä nokkosista
kuusi kerkillä kukita,
riumumielin rilluttele
kaunis kiitoksin korista.

Tuolla kohta tuokkosia
tikankontteja tiluksen,
nouda tuomen nousukkaita
kekokäkösen kukkanen,
sokerinen sulattele
mahlakoivusta makean,
kaarnakuoret koputtele
lennähdä kesään kerttunen.

29.3.2022 Veli Juhani

Suositellut

Neutraliteetti

Museovirasto, Finna kuva.
Kuvaaja I.K.Inha 1898.

päättäjän
vastuu…

Neutraliteetti

Vallan suuri vastuu aina
kansakunnasta,
kaikin keinoin huolehditaan
rauhanturvasta,
naapuruus on ystävyyttä
ilman paatosta,
omat aatteet kunniaan
myös tahtotilassa.

Joiden kuiden hevoset
on irtilaukalla,
kohtalomme kopukkaa
ei kukaan ohjasta,
juostaan ojan allikkoon
vain huutain apua!
Pelastaako kukaan meitä
ilman Natoa?

Eikö olla opittu
me viime sodista,
ainahan on ollut
meillä itä uhkana,
pakon alla opeteltiin
toimeen tulemaan,
suomettumiskoulu
neuvoi myötänuolemaan.

Näillä tiedoin vaatimus
on vanhaa viisautta,
turvatakuuoptio
on idänsuunnalla,
mikä ettei voida käydä
neuvonpitoa,
natokortti pöydälläkin
voidaan sopia.

Millään tavoin Suomea
ei voi pitää uhkana,
aina ollaan oltu
sodan altavastaaja,
turha uho natokortein
johtaa konfliktiin,
esimerkki Ukrainan
on mitä pätevin.

Natoko vai vahva liitto Ruotsin kanssa?

Kuka auttaa ketäkin
on suuri arvoitus,
mut muistissamme hyvin
säilyy sodan opetus,
kansa kyllä pakon eessä
nousee aseisiin,
mut leimataanko sovinnaiset
rauhan lampaisiin?

Oikean tai väärän tuoman
päättää valtuutus,
riippuu näkökulmasta
mikä on sen oikeutus,
mahtimaat maailman
lukee omaa lakiaan,
sotiminen alkaakin
vain heidän takiaan.

Vaihdetaanko sodan uhkaan
riippumattomuus,
vasta rintamalle punnitaan
tuo natosopivuus,
natokortin uhrina voi
olla Suomikin,
nykyliitto Ruotsin kanssa
siksi luontevin.

28.3.2022 Veli Juhani

Suositellut

Kevätkarkelot

SONY DSC
Kevätkarkelot 

Hetken vielä hanki hohkaa
tykkylumi putoaa,
vesitippu vapautusta
purojuoksut vallan saa,
jäänne jäinen sitkeästi
pysyy tovin paikallaan.

Talvi hauras varjon vanki
maisen olon voimistaa,
varislinnut parveutuen
käyvät kevätkosintaan,
pöyhistely lentoleikkein
pesäpuuhiin johdattaa.

Murtuu kansi jästipäisen
tulva rynnii maisemaan,
rymisevä ryske koskeen
jäisen suman patoaa,
hetken kestää hekumana
muuri murtuu sortuvana.

Herkkä jäinen helisevi
jäiset puikot pulisevi,
kukertavat teeret kutsuu
laulumieli,  kannelkieli,
kotikummut koppeloissa
urhokkaina ukkometsot.

Joutsen mielii ainokaista
kannelkielin kaunokaista,
joutavana joukahaista
tavoittelee taivaanvuohi,
kuukkelehti kelokoloon
hellämielin helmipöllö.

24.3.2022 Veli Juhani
Suositellut

Kaukana siintävi

Paanajärvi Saunavaaralta
Kaukana siintävi

Kaukana siintävi
isäni maa,
kaiholla katson
en itkeä saa,
omakseen luulivat
menetys tuskaa,
kukapa uskoi
korppi ei kuiskaa.

Kurukon kuusikot
kerkkinä kukki,
kukoisti kullerot
niityllä ukki,
mansikat ahon
pellolla laidan,
kannokot lahon
takana aidan.
 
Kivakat vaarat
pilvissä jylhän,
soljuvat purot
koskissa ylhän,
konkelot kelon
honkina elon.

Hyllyvät hetteet
tammetun puron,
luonnossa heinät
niittossa uroin,
katveessa kallion
kituvi koivu.

Paanajärven itäpään tunnelmalinen iltaehtoo saunarannasta.
Kyökkäysvaara ja Oulankajoki ennen Paanajärveä
Kynttiläkuusikot
tykyssä lumen,
oikeita otsoja
talvessa unen,
kiepissä kuusikon
terhakka teeri.

Raudussa puna
tärpissä taimen,
nuotassa muikut
tai kuoreita vainen,
kudussa siiat
koskissa kara.

Kissalla kellot
kontissa tikka,
lehdossa lempi
käellä hikka,
ladossa heinä
rentona renki.

Neidolla kenkä
vakatta kansi,
pursulla suo
niityllä villa,
pellossa pottu
kiiruhti hoppu.

23.3.2022 Veli Juhani
Suositellut

Tuulelle kuiskiessa

chocolade woman photo
Photo by IISG
Tuulelle kuiskiessa

Tuulelle kuiskiessa oot aina aatoksissa, ai jai jajai jai,
taivalta tanhutessa suklaata suudelmissa, on, on on on,
mene vain - minne tie vienee,
liki lain - onnea lienee,
Iltaan mennään myrskyjen laantuessa, onnea silti tämä on,
tyyntyvä tuuli antaa, rakkautta jaksaa kantaa,
yhteistä onni aina on.

Viiletät tuulentiellä, ootko sä mierontiellä, ai jai jajai jai,
mistä sut sitten löytää, istutko samaan pöytään, ai jai jajai jai,
tule vain – tuuli sut tuopi,
iäks ain – onnea suopi,
Iltaan mennään myrskyjen laantuessa, onnea silti tämä on,
tyyntyvä tuuli antaa, rakkautta jaksaa kantaa,
yhteistä onni aina on.

Uskoen tuulen viemään tuulisen näkee tienään, ai jai jajai jai,
tuulessa pikkupesän, istumme koko kesän,  ai jai jajai jai,
mitä vain – onni tää onkaan,
iät ain – sinua vonkaan,
tanssiin mennään aurinkon laskiessa, onnea yhä tämä on,
uinuva rakkaus siellä tuulien myrskyn tiellä,
onnea yhteiselo on.

dyy, dyy dy, dy dyydy, dyy, dyy dy, dy dyydy,
ai jai jajai jai,  

dyy, dyy dy, dy dyydy, dyy, dyy dy, dy dyydy,
ai jai jajai jai,  

Mitä vain – onni tää onkaan,
iät ain – sinua vonkaan,
tanssiin mennään aurinkon laskiessa, onnea yhä tämä on,
uinuva rakkaus siellä tuulien myrskyn tiellä,
onnea yhteiselo on.

dyy, dyy dy, dy dyydy, dyy, dyy dy, dy dyydy,
ai jai jajai jai,  

dyy, dyy dy, dy dyydy, dyy, dyy dy, dy dyydy,
ai jai jajai jai,  

22.3.2022 Veli Juhani
Sanoitus Joe Dassin lauluun "Le petit pain au chocolat 1969.avi"

strom wind woman photo

Suositellut

Kurjen kesään

Suopursut kukkivat. Taustalla Kitkajärvi.
Valloittavan tuoksuiset…
suopursut kukassaan
Kurjen kesään kulkiessa

Notkahteli norja neito
kurjen kaula kurkisteli,
kevein jaloin keikisteli
kullallensa kuukkelehti,
kekosessa keskenkasvu
hautoi tositouhukkaasti.

Varvikossa varta vasten  
sulasuossa sammaleissa,
korennoissa korpimaiden
hentoheinä heiveröinen,
nukkavieru nukuksissa
kitukoivu kintereillä.

Nukkavieru nokkaan nosti
teerenpesän poikiansa,
vuosikkaita puolukkaita
happamaisen maistikkaita,
mustikkaisen  mukavinta
mesikukkia mehiläisen.

Valloittava valkovuokko
sisaruksin sinisenä,
nopsaan nousi nokkosia
hokattuina horsmaversot,
kuusenkerkät kuikisteli
oksanlatvat ounasteli.

Hissun kissun hillanvarsi
kukkasistaan kullastuvin,
ketunmarjakekkereissä
tuputettu tupasvilla,
suolla pikkupunasia
tuoksu tuttu tuluksissa.


21.3.2022 Veli Juhani
muokattu 26.5.2022


Suositellut

Natoturvassa voi olla viisauden alku

ukraina war photo
Photo by Bohdan Bobrowski

Natoturvassa voi olla viisauden alku

Myötäkarvamielistellen elettiin kuin ennen,
ystävyys ja avunanto hoitui tullen mennen,
kuiskausdiplomatia kun päättyi umpikujaan,
ohjusiskuin ryssä hakee omaa ratkaisuaan.

Yksinvallan ytimessä diktaattori uhoo,
oman edun ytimessä kansakunnan tuhoo,
hullun vallan oikeutus on veren vuodatus,
mielivallan palkkiona vankeus, murha, kidutus.

Uhkailu ja kiristys mielivaltaa on,
kansanmurhan oikutus aivan selkärangaton,
vastustajat vangitaan jos totuus lausutaan,
vaino, tappouhkauksilla nyt jo murhataan.

Ryssän pelko persuksissa turvaa haetaan,
luottamus on kadonnut jos lienee ollutkaan,
nyt viisaus johtaa Natoturvaan varmoin askelin,
jäsenyys on turvanamme rauhan aatoksin.

Kalevalanpäivänä 28.2.2022
Veli Juhani
https://yle.fi/uutiset/3-12336530

Suositellut

Venevenhosen Kitkajokivalssi Oulanka

Jyrävän koski Kuusamon Kitkajoen Juumassa.
Venevenhonen Kitkalla kulkee
(sävel Robert Norrby)

Venevenhonen Kitkalla kulkee,
kokka kohisee kotia päin,
venemestari soutajan elkein,
sitä ohjailee laulellen näin,
tulvan tultua suurimmat laineet,
talven mentyä pälveksi jäin,
mua rohkaisi tervainen tuoksu, siinä soutelin kotia päin.


Niin saavuin jo järvelle Juumaan,
hiekkarannoille männikkömaan,
tyynen virrassa venhosen huomaan,
rantakivikon rentukoissaan,
siellä kohisi pyörteinen koski,
ohjas kulkurin myrsyävään,
Myllykoskessa villinä virtaa, tervavenhosen voi yllättää.

Kierrän mieluusti kivisen könkään,
ohjaan tummimpaan sinisen veen,
alas hyppyrin niskalta hönkään,
pian stopparipyörteessä meen,
hiisikirnua kuohuttaa valkee,
vesikylpyä saan kasteiseen,
akanvirtoja kiertävi kylkeen, kuin vaatien mut seurakseen.
 
Päädyn kiviseen Aallokkokoskeen,
jonka alkua en edes nää,
kivi kiveltä väistelen virtaa,
koskikaran tää on elämää,
hyppy hypyltä ryökäle ryntää,
leikkausviiltoja aallokkoiseen,
tervavenhoni aaltoja kyntää, on menossa mies maahiseen.


Jylhä jyrävä pakko on kiertää,
hiihdenkirnussa veet vaahtoutuu,
vesipedotkin hirveimmän tietää,
siinä taimenkin ain antautuu,
kuuluu kauaksi kumina kosken,
Juuman kuohujen julmimman veen,
jos arvostat luotusi luomaa, kotiseutusi näät uudelleen.


Jokitaival viel pitkä niin Kitkan,
kotivesien mutkainen tie,
sinne tervainen venhoni lentää,
pienen purteni tuuliseen vie,
pian kohdataan Oulangan oivat,
kurvikaarien vehreimmät veet,
konsa Kyökkäyksen kylkeä kurkkaat, Paanajärven jo näät ihmeineen.

Helmisimpukan virrat nuo toivat,
sinisyvänteen aarteeksi veen,
harsopilviset muistoni loivat,
tanhupyörteessä nään askeleet,
Mäntykoskessa solinan soinnut,
kannelkielinä kimaltelee,
tuohitorvella soittelee paimen, korppi karhua hätistelee.

28.4.2021 Veli M. J. Leinonen (lopullinen versio)