SPR Paanajärvi 1930-luku

Paana_Martta Kakko, (Liede) s.Kanneljarvi s.1908, opiskeli Viipurissa

Martta Kakko

Oli syntynyt 1908, Kanneljärvellä. Valmistuttuaan Viipurissa sairaanhoitajaksi hän työskenteli Paanajärven SPR:n sairasmajalle v.t. 20.9.1932 – 3/1933, johtajattarena 1.10.1933 – 30.1.1938 ja kuukauden Vuorijärvellä 6.4. – 6.5.1933.
SPR-sairasmaja oli Paanajärvellä 2.10.1927 alkaen. Martta Kakko siirtyi Paanajärveltä Petsamon Nikkelin palvelukseen, jossa hän työskenteli poliklinikan terveydenhoitajana vuoteen 1944 saakka.

Talvisodassa Martta Kakko toimi lääkintäjoukoissa SPR:n joukkosidontapaikoilla.

Tähän aiheeseen voi tutustua lähemmin Martan tyttären, Riitta Lieden kirjassa 2018 ”Kaija Pesosen talvisota – 16-vuotiaan tytön päiväkirjat Petsamon etulinjalta”.

Häntä ennen tehtävää Paanajärvellä hoiti 15.7.1930-1933 sairaanhoitaja Birgit Kansanen myöh. Nieminen.

Aaro A. Nuutinen kirjassaan Suomen Sveitsissä v.1931 muistelee näin:

”Ennen lähtöämme itäpäähän kävimme Kyökkäysvaaralla näköaloja tutkailemassa. Käväisimme myös pohjoisrannalla sijaitsevassa Suomen Punaisen Ristin sairasmajalla, joka majoitti myös matkalaisia kesäisin, mikäli sairastuneitten paljous ei sitä estäisi.

Sillä kertaa asiakkaina ei ollut kumpaisiakaan. Paikalla oli sairaanhoitaja Kansanen ja hänen apulaisneitinsä, joka suoritti parhaillaan tehtäviinsä kuuluvaa siistimistyötä. Meinattiin, että eipä noissa ole paljon siistimistä, kun olivat niin ensiluokkaisesti sisustettuja ja tyylikkäitä huoneita. Kelpasi tuolla majailla niin sairaiden kuin terveiden.

Alakerrassa oli neljä ja ylhäällä kaksi matkailijoille varattua huonetta. Niistä laskutettiin 25 mk yhden ja 40 mk kahden hengen huoneelta vuorokausi. Lämmin ateria maksoi 10 mk ja kahvi tai tee 5 mk. Majatalon maa-alue oli Paanajärveläisten tarkoitusta varten lahjoittama.

Vihdoin moottorimiehemme Päätalon isäntä Iivari Yltiö saapui veneellään vieraita kyyditsemään. Yltiö harjoitti moottorivene-liikennettä Paanajärvellä.

Ajateltiin vielä käväistä Tervjoella aljokarhua katsomassa, mutta kuului kuolleen mennätalvena. Yltiö kuljetti veneellään postin järven itäpäästä länsipäähän ainakin tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin, ja klo 4 ottaa postin länsipäähän, osuuskaupan pihaan saapuvasta linja-autosta.

Näillä postinkulkuvuoroilla Yltiö, tämä erittäin kohtelias mies, kuljettaa myös matkustavaisia ja vielä erikseen tilauksesta käyttäen heitä Mäntykoskella ja
Ruskeallakalliolla, sekä järven itäpäässä, jonne oli matkaa 23,5 km. Matkan hinta oli 25 mk hengeltä, milloin kuljetus tapahtui postiajon yhteydessä.”

Tässä esitettävä kuva-aineisto perustuu Martta Kakon jäämistöön ja julkaistaan hänen tyttärensä Riita Lieden luvalla.

Finna kuva
Finna kuva
Finna kuva
Paanajärven sairasmaja juhannuksena 1934
Paanajärven tuokiokuvia lauleltuna.
Martta Kakko lähtee lomalle etelään.
Sairastuvan sisalla kuvattu.
Paanajarven etekainen lossiranta tulvii

Martta Kakon kuvat, kaikki oikeudet pidätetään.

Helsinki 14.12.2019
Veli M. Leinonen