SPR Paanajärvi 1930-luku

Paana_Martta Kakko, (Liede) s.Kanneljarvi s.1908, opiskeli Viipurissa

Martta Kakko

Oli syntynyt 1908, Kanneljärvellä ja hän työskenteli Paanajärven SPR:n sairasmajalle v.1933-1934 valmistuttuaan Viipurissa sairaanhoitajaksi.

SPR-sairasmaja oli Paanajärvellä 1927 alkaen. Martta Kakko siirtyi Paanajärveltä Petsamon Nikkelin palvelukseen, jossa hän työskenteli poliklinikan terveydenhoitajana vuoteen 1944 saakka.

Talvisodassa Martta Kakko toimi lääkintäjoukoissa SPR:n joukkosidontapaikoilla.

Tähän aiheeseen voi tutustua lähemmin Martan tyttären, Riitta Lieden kirjassa 2018 ”Kaija Pesosen talvisota – 16-vuotiaan tytön päiväkirjat Petsamon etulinjalta”.

Häntä ennen tehtävää Paanajärvellä hoiti 1931-1934 sairaanhoitaja Birgit Kansanen myöh. Nieminen (lähde: Anneli Meriläinen, Paanajärvi 1991).

Aaro A. Nuutinen kirjassaan Suomen Sveitsissä v.1931 muistelee näin:

”Ennen lähtöämme itäpäähän kävimme Kyökkäysvaaralla näköaloja tutkailemassa. Käväisimme myös pohjoisrannalla sijaitsevassa Suomen Punaisen Ristin sairasmajalla, joka majoitti myös matkalaisia kesäisin, mikäli sairastuneitten paljous ei sitä estäisi.

Sillä kertaa asiakkaina ei ollut kumpaisiakaan. Paikalla oli sairaanhoitaja Kansanen ja hänen apulaisneitinsä, joka suoritti parhaillaan tehtäviinsä kuuluvaa siistimistyötä. Meinattiin, että eipä noissa ole paljon siistimistä, kun olivat niin ensiluokkaisesti sisustettuja ja tyylikkäitä huoneita. Kelpasi tuolla majailla niin sairaiden kuin terveiden.

Alakerrassa oli neljä ja ylhäällä kaksi matkailijoille varattua huonetta. Niistä laskutettiin 25 mk yhden ja 40 mk kahden hengen huoneelta vuorokausi. Lämmin ateria maksoi 10 mk ja kahvi tai tee 5 mk. Majatalon maa-alue oli Paanajärveläisten tarkoitusta varten lahjoittama.

Vihdoin moottorimiehemme Päätalon isäntä Iivari Yltiö saapui veneellään vieraita kyyditsemään. Yltiö harjoitti moottorivene-liikennettä Paanajärvellä.

Ajateltiin vielä käväistä Tervjoella aljokarhua katsomassa, mutta kuului kuolleen mennätalvena. Yltiö kuljetti veneellään postin järven itäpäästä länsipäähän ainakin tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin, ja klo 4 ottaa postin länsipäähän, osuuskaupan pihaan saapuvasta linja-autosta.

Näillä postinkulkuvuoroilla Yltiö, tämä erittäin kohtelias mies, kuljettaa myös matkustavaisia ja vielä erikseen tilauksesta käyttäen heitä Mäntykoskella ja
Ruskeallakalliolla, sekä järven itäpäässä, jonne oli matkaa 23,5 km. Matkan hinta oli 25 mk hengeltä, milloin kuljetus tapahtui postiajon yhteydessä.”

Tässä esitettävä kuva-aineisto perustuu Martta Kakon jäämistöön ja julkaistaan hänen tyttärensä Riita Lieden luvalla.

Sairasmaja juhannuksena 1934
Paanajärven tuokiokuvia lauleltuna.
Paanajärvella 1930-luvulla Martta Kakko ja ins. Jokinen.
Paanajärviporukka venälaisiä vieraita katsomassa 1930.
Sairastuvan henkilökuntaa vieraineen.
Paanajärven Kauppilan lossiranta kevättulva-aikaan.
Tohtori Ahlman ja rva.
Sairasmajan toipilaat.
Taas mennään venematkalle.
Oulankajokisuu Kyökkaykseltä.
Nivajarven kalakampälla tri. Kotilainen, agr. Halme ja ins. Jokinen.
Paanajärven Ruskeakallio
Paanajärven itapää 1930-luvulla
Opettaja Konttinen veneilee.
Paanajärven lottien kioski lossirannan tuntumassa.
Opettaja Konttinen haaveilee
SPR:n sairasmaja
SPR:n sairasmaja
Sairasmaja talvella
Paanajarven koululaisia 1934
Martta Kakko vasemmalla, T.Laitinen oikealla.
Ruusa oli tuuraamassa.
Ruusa Martikainen ja Hector
Rajaseudun virkanainen soutelee.
Rajaseutupappi T. Laitinen
Sairasmajan SPR:n lipun salkoonnosto
Sairasmajan porstualla
Kalervo-Paavo-Jorma_sairasmajan edustalla.
Pihanpuhdistustalkoot_1934
Opettaja Virta ja nti Kansanen Kiutakonkaan erämajalla.
Urovaaraalta Rajalaan.
Nti. Sutinen ja Hector sairasmajalla.
Mirjam oli taas käymässä.
Pakolaisia sairastuvan kasvimaalla.
Amiraalilaiva Pääkallossa, Kiutakönkäältä Paanajärvelle 4.6.1933
Lossirannassa
Amiraalilaivan kaunis morsian.
Martta Kakko veneilee.
Paana_Martta Kakko uimarannalla
Martta Kakko poimii kukkia
Martta Kakko ja Hector sairasmajalla
Martta Kakko ja Hector eli Heko
Paana_sairasmajanranta tulvaikaan
Tohtori tauolla sairasmajan rappusilla.
Sairasmajan Martta Kakko lähtemässä lomalle etelään.
Sairastuvan ”isäntä” ja emäntä.
Naarvun, Paanajarven ja Vuorikylän johtajattaret.
Johtajattaret ja oppilas sairasmajalla.
Koira vetää hoitajaa helmasta
ajoporo tauolla
Kerttu ja Irja, Heku-koira
Kerttu ja Martta kesällä 1933
Kallioisen isäntä ja emäntä ja Heku koira.
Sairasmajan palkollinen, hoitaja ja oppilas.
Hiihtoretkella 1934
Nuorusen huipulla 1934
Sairasmajan työntekijät 1933
Hemmalan perhe
Heku-koira oli usein matkoilla mukana
Retki Mantyniemeen 1930

Martta Kakon kuvat, kaikki oikeudet pidätetään.

Helsinki 14.12.2019
Veli M. Leinonen