Eloisan elämän sävelet soi

Myllykoski Juumassa

Eloisan elämän sävelet soi

Valossa valkoisen aurinko nousi,
iloa kirkkauden päivä on uus,
sinisen taivaan lumettuun maahan,
toviksi talviseen jää unohtuu.
Pian yöttömän yön kesä koittaa.

Viileän aamussa lämpönsä kylvää,
surussa itkevän kyyneleet nuo,
iloton idätä toivoksi taimen,
hengessä uskoa taivainen tuo.
Kesä kauneimman suuruuden koittaa.

Katseella kotkan taivainen tarkkaa,
levossa onnensa tyyntynyt saa,
pääskyjen ilmoille aatokset kantaa,
lehteviin kukkeutuu mahlainen taas.
Helisee herkkänä suvisen sula.

Kohtapa hyrisee hyttysen henki,
inisee parvessa innostuneen,
lehdoissa lehtevät siivilleen entää,
eloisan säveliin uskoutuneet.
Uutteran kesä ei unessa nuku.

4.4.2024 © Veli Juhani (muokattu 5.4.2024)

Sota-ja evakkoajan kokemuksia Paanajärvellä 1939-1945

Sota-ja evakkokokemuksia Paanajärvellä 1939-1945

Elma Sofian sota-ajan lottavuodet

Elma Palokari 2019, kuva Raili Palokari

Selvittäessäni Elma Sofian rintamapalvelusaikaisia tietoja niitä ei heti  löytynyt ja syykin selvisi. Kansallisarkisto vastasi asiakirjapyyntööni toteamalla, ettei kattavaa arkistoa henkilöluetteloineen ole olemassa Lotta Svärdin palveluksessa olleista. Vaikuttaisi siltä, että asiakirjat ovat joko tuhoutuneet Paanajärven osalta, tai Elma Sofia ei ole virallisesti rekisteröitynyt jäseneksi. 

Elma itse kertoo rintamapalvelustunnushakemuksessaan hävittäneensä saamansa työtodistukset lottaikaisista tehtävistään. Hän kertoo esimiehinään olleen Paanajärven aikaiset opettajansa Helmi Ryhdän ja Tilda Mannisen, sekä vänrikki Suunnan.

Tutkittuani ja luettuani Kuusamon veteraani-kirjaa, jonka artikkeleita olen tähän kirjaan lainannut,  totesin, ettei sieltäkään putkahtanut Elma Sofian nimeä. Muutoinkaan nimiluettelosta ei löytynyt montakaan tuttua henkilöä, jotka olisin tunnistanut Paanajärveläiseksi. Toki heitäkin löytyi, mutta suurin osa heistä oli Elma Sofiaa vanhempia kuten esim.  ed.mainitut opettajansa ja lottatoverinsa Betty Engstöm (Leinonen) ja Rajalan Betty Rajala (Leinonen), sekä Olga Kylli, Impi Pesonen ja Hanna Härkönen.

Elma toimi lottana rintamalla vuosina 1939-1940, 1941-1942

Ennen talvisotaa Elma Sofia sai oppia Kuusamon kansanopistolla pyhäkoulun pitämisestä, kangaspuilla kutomista ja ruuanlaitosta.  Hänhän oli hoitanut jo 1936-1937 Mäntykosken koulun keittäjän tointa. 

Talvisodan alkaessa Elma oli ompelemassa lumipukuja Suomen sotilaille Kuusamon kansanopistolla 1939. Opeteltiin pyhäkoulun pitämistä ja kangaspuilla kutomista. Rintamapalvelustunnusta hakiessaan vuonna 1991 Elma Sofian lottatehtäviin osallistumisen todistaa Paanajärven Mäntyniemen Betty Engström (o.s. Leinonen, syntynyt  25.3.1919, kuollut 2019). 

Käytössäni olevien kansallisarkiston asiapaperijäljennöksien mukaan  (1994) Elma toimi talvisodassa erillispataljoona 16:sta muonitus- ja huoltotehtävissä (kuten Bettykin) Kuusamo-Suomussalmi sotatoimialueella 1939-1940. Jatkosodan sytyttyä 1941 Elma toimi muonitus- ja huoltolottana   Kiestingissä vuoden päivät. Tehtäviin kuuluivat myös työtehtävät kanttiinissa iltasin. Jatkaosodan aikana Elma työskenteli evakkojen keskuudessa Hirvaskoskella ja Saloisissa hoitaen sairaita, etupäässä lapsia. 

Elmalle luovutettiin rintamapalveluansioista Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali huhtikuussa 2019 Raahessa. 

Koska minulla ei ole käytettävissä yksityiskohtaisempaa tarinaa Elma Sofian lotta-ajasta turvaudun Kuusamon veteraanikirjaan. Kirjan sivuilla 295 – 298 lottatehtävissä toiminut Kuusamolainen Katri Lauttasaari kertoo perinjuurin vaikuttavan lottatarinansa, joka sopii hyvin kuvaamaan myös Elma Sofian kokemaa lottapalvelusaikaa.