Suloinen Ranska

Suloiseen Ranskaan!

Monologi

Monet kiertänyt oon maat,
mietin missä rauhan saa,
sama aina uudestaan,
kuka luopuis toiveistaan,
suo se mulle matkallain,
sinuun luotan armahain,
jos saan sanoa mä sen,
jos saan sanoa taas sen.


Mennään Ranskaan,
siellä kanssas monotanssaan,
tahdon olla vielä kanssas,
kätössessäs kultasein.

Notre Dame, laivakyydin Seineen saamme,
juodaanko limonaade, vaiko pelkkä parle-moi,
viel sen teemme, ainaiseksi sinne jäämme,
viel sen teemme, laatuaikaa kultasein.

Mennään Ranskaan,
siellä kanssas monotanssaan,
tahdon olla vielä kanssas,
kätössessäs kultasein.

Viel sen teemme, ainaiseksi sinne jäämme,
Viel sen teemme, laatuaikaa kultasein.

Mennään Ranskaan,
kanssas  siellä monotanssaan,
tahdon olla vielä kanssas,
kätössessäs kultasein,
Seinen kaunein mun kultasein.

Hki 16.7.2021 Veli M. Juhani

Leinoset Leinon mailla

Eino Leino G.Nyholmin tekemässä piirroksessa kirjan ”Virta venhettä vie” kannessa. Ko. kirjan on toimittanut ja elämänkerralla varustanut Hannu Mäkelä 2003.
Leinoset Leinon mailla

Leinoset lie Leinon lailla
Kajaanissa kotonaan,
Oulujärven Paltaniemi
juurillemme johdattaa,
Kivesvaaran ylisillä
näet juurijärvesi,
Kainuunmeren maisemissa
tikankontin kotisi.

Kotiseudun maisemissa
näköala muistoineen,
hiekkarantain harjumaita,
saaret jokisuistoineen,
henkiheimon olemuksen
saimme kotiluonnosta,
aamuisesta pitkään päivään
innostukseen illassa.

Päivä paistaa kirkkahimmin
aina mailla leinosten,
koriammin koivut kasvaa
meillä saunarantojen,
rakkauselon ilot, surut,
havinoissa haapojen,
taivaankannet sinisinä
vaikka paukkuis pakkanen.

Kilisemme kulkusina
läpi maitten merien,
tuohustulen loimutessa
tervasvenein soutaen,
sielunliikkein sinnikkäisten
ukot, akat, ipanat,
Leinosilla elonvoima
puutteessakin rikkautta.

Hki 20.8. 2021, Veli M. Leinonen,
tervehdyksenä Leinosten 2021 elokuun sukukokoukseen.

On aarre oiva Oulangan

Kuusamon Oulankajoen Kiutaköngäs kesäkuun alussa 2020.
On aarre oiva Oulangan

Lumottuun luontoon innostaa,
korpien Koillismaa,
se polvesta polveen kannustaa,
luontoa turvaamaan,
vapauden virran vastuuseen,
näkymät velvoittaa,
kestävän pärskeen kasteeseen,
kesäinen kilvoittaa.

Kun taas on aika Oulangan,
sen luonnonpuistoon vaellan,
on siellä kuulu taimentie,
se synnyinmailleen lohen vie,
kun katsot vettä vellovaa,
näät kuinka taimen uskaltaa,
se hyppää hornankattilaan,
ja ylös siitä ponnistaa.

Jos mieltäs kiire ahdistaa,
tee retkesi Oulankaan,
vaellus korpeen vahvistaa,
herkimmän arvokkaan,
luontomme soljuu poluillaan,
tuhanten vuotten taa,
sitä ei voida valjastaa,
ei sitä voi ohjastaa.

On aarre oiva Oulangan,
sen sopukkaiseen vaellan,
ja korpein kätköön komeimman,
jää aarteeksemme omimman,
ja puhtaan virran puolesta,
voi kaikkia näin kannustaa,
kun teemme luontoretkemme,
näät Oulangassa aarteemme.

22.5.2021 Veli Juhani VML
lauletaan ”Taas on aika auringon”

Sovitettu 
laula itsesi Kuusamon kesään

Tänään laulamme sinulle Äiti

SONY DSC

Tänään laulamme sinulle Äiti

Ensitunteemme meille on äiti,
tätä tuskin me unohdetaan,
ensisanamme meidän on äiti,
tänään sille me liputetaan,

Sinun turvassa emosen lämmön,
elonhetkissä olla mä sain,
sinun helmassa kasvoimme äiti,
sulta elämänoppini sain.

Äiti – oi äiti, äiti – oi äiti, äiti – oi äiti,
sulta elämänoppini sain.

Vaikka huolia aiheutin sulle,
sanon sinua rakastetaan,
olit parasta lääkettä mulle,
läsnäolosi nyt palkitaan,

Olit arjessa ainiaan läsnä,
muisto minulle tärkeintä on,
tämä laulu nyt mieleesi paina,
tänään äitienpäiväsi on.

Äiti – oi äiti, äiti – oi äiti, äiti – oi äiti,
tänään äitienpäiväsi on.

Tänään laulamme sinulle äiti,
olet parasta päällä sä maan,
tänään muistamme sinua äiti,
äiti lapsistaan tunnistetaan

Päivän nousussa ensin on äiti,
aamuauringon nousuna maan,
meille kaikille tärkein on äiti,
äiti lapsistaan tunnistetaan.

Äiti – oi äiti, äiti – oi äiti, äiti – oi äiti,
äiti lapsistaan tunnistetaan,
Äiti – oi äiti, äiti – oi äiti, äiti – oi äiti,
tänään äitienpäivä on maan.

7.5.2021 Veli M. Leinonen

Aina on oltu sinut

Paanajärvi Parkin 26-vuotisella johtajakaudellaan Aleksander ja Natalia Bizhon saivat yhdessä paljon hyvää ja myösteistä kehitystä aikaan. Mukavia eläkepäiviä molemmille tämän runon kera.
Aina on oltu sinut

Katselin vaaralta Nuoruseen päin,
hattarapilvet sen peittävän näin,
idässä kohosi Kivakan korot,
sen kylkiä siveli purojen norot.

Siel siintävät siniset järvenselät,
Oulankajoesta ne kaikki elävät,
honkapuuharjuiset hiekkasannat,
Paanajärven jyhkeät kalliorannat.

Hentohuntuinen kosteinen kaste,
laskeutuu laaksoon utuinen noste,
henkäilee tuulonen tullakseen mukaan,
moni ei nähnyt, kuullut ei kukaan.

Astelin ylhäällä vaaraisan harjun,
kontion kohdaten pelosta horjun,
nuuhkaisi ilmaa, tunnisti minut,
ainahan täällä me oltu on sinut.

31.3.2021 Veli M. Leinonen
SONY DSC
SONY DSC
SONY DSC
SONY DSC