Uusi kirja julkaisuun

”Ilman omaa emoa” selviytymistarina julkaisuun

Vuoden alussa aloittamani kirjaprojekti ”Ilman omaa emoa” valmistui eilen 10.7.2023 ja ensipainos valmistuu parin viikon sisällä.

Julkaistava kirjani on järjestyksessään kolmas. ”Paanajärven Runopurojen solina” 2017. Tätini Elma Sofian satavuotisjulkaisu  ”Tuhkattujen muistojen Paanajärvi” 2021 kertoi hänen elämänvaiheista satavuotispäivään.

Nyt julkaisuun tuleva kirjani on hyvin henkilökohtainen tarina, joka alkaa syntymästäni ja päättyy vuoden 1976 tammikuuhun, hetkeen jolloin vapauduin siviiliin 11 kk:n asepalveluksesta.

Itse pidän kirjani sisältöä omakohtaisena selvitymistarinana. Se sisältää rehellisen omakohtaisen kertomuksen elämääni kohdanneista ajoittain dramaattisistakin tapahtumista syntymähetkestä aikuisuuteen.

Kirjan kerronnassa mainittavat henkilöt esiintyvät tarinassa omilla nimillään. Muutamissa tapauksessa jätän nimen mainitsematta hienotunteisuussyistä.

Kirja on omakustanne ja myynnissä parin viikon kuluttua. Kirjaa voi ennakkotilata allekirjoittaneelta.

Kirjassa mustavalkoinen sisältö, lähes sata kuvaa, sivumäärä 324. Kirjakoko Classic.

Kirjan myyntihinta kovakantisena (matta)  50 eur kpl + postikulut.
Kirjan myyntihinta pehmeäkantisena (matta)  40 eur kpl + postikulut.

Kirjan tilaukset sähköpostilla osoitteella: velimatti.leinonen(at)gmail.com

Paluupostissa lähetän maksuohjeen, joka toimii virallisena tilausvahvistuksena.

Helsinki 11. päivänä heinäkuuta 2023

Veli M. J. Leinonen



Ote kirjan esipuheesta ja muutaman kuvan kera

”ILMAN OMAA EMOA” SISÄLLYSLUETTELO

VARHAISLAPSUUSAIKA 1953 – 1960

005 – Esipuhe, Onnen nojassa ajatuksia
008 – Pulkkilan Viitastenjärven Vasikkaniemi 1953
012 – Äiti Kerttu uupuu
014 – Alkutalven yllätykset
015 – Navettapalo
016 – Lääkärin analyysi
018 – Vappu tulee taloon
019 – Kosken mökkiin muutto
024 – Kasvattipojaksi
025 – Onnikkaelämys matkalla Kuusamoon
027 – Torankiharjulle
 030 – Naapurit
031 – Juho Edvard
038 – Savottaa ja tukinajoa
044 – Jussin puoliso Helmi
050 – Totuttelua Torangissa
052 – Ruusa mummo
053 – Tulitikkuleikki
055 – Vuokralaiset, sukulaiset, kaverit
058 – Pentujen pihapuuhat
060 – Pihahiihdot
065 – Isä Eino lähtee Australiaan
066 – Isä Einosta
072 – Kotoutumista ja kesäpoikailua

ALAKOULUAIKA 1960 – 1967

073 – Kirkkokedon kansakouluun
074 – Lastenkodin Oskari
076 – Aholan Ainon syysloma
078 – Kansakoulumuistoja
084 – Migreeni
085 – Uuteen taloon
087 – Jussin perhe kasvaa
089 – Uuno-setä
093 – Kesäpoikana Pikkaralassa
098 – Puuhastelua Pulkkilassa
099 – Itseellinen reissaaja
101 – Lusikkaperän huvitukset
104 – Ravustamassa
108 – Nuoruusajan leikit
112 – Torangin Tarzan
113 – Poikien puuhia ja pikkuilkeilyjä
118 – Kalassa
124 – Kukkalähetit ja muut talviajan puuhat
129 – Kissa vieköön
130 – Metsästyskipinä sammuu
131 – Marjastusta ja potunnostoa
131 – Polkupyöräilyä
135 – Retki Inkeelle
137 – Varhaisteini
139 – Nahistelua ja kasvukipuja
140 – Koulukiusaamista
142 – Pyhäkoulukokeilua
144 – Hammaslääkärikauhua
147 – Setä-Matti palaa Australian reissultaan
148 – Salakalassa
152 – Äidittömyyspäivän tuskaa
153 – Johannes Mustakallion tuntemuksia Kuusamosta 1882
157 – Rukatunturin latutalkoot

TEINI-IKÄVUODET 1967 >

162 – Teini-kään
164 – Liikelinjalle kansalaiskouluun. Ihastuksia.
167 – Täysi oppimäärä
169 – Veskasen mökkiurakka
172 – Haahuilua

AMMATTIKOULUAIKA  1969 – 1971

178 – Akkojen hommiin
179 – Ammattikoulun arki
183 – Rehtorin puhutteluun
184 – Sopeutumista ja hiirien pyyntiä
187 – Kesätyötä Taivalkulmassa
189 – Moottoripyöräilyä
193 – Miehuuskokeiluja
197 – Kesälomahimmailua

RUKAHOVISSA 1971 – 1972

204 – Rukahoviin 1971
210 – Ajokortti ja Morris Mini
218 – Kevätsafari Pulkkilaan
223 – Hiihtokauden päättäjäiset
224 – Maalausurakoita ja aktiiviautoilua
227 – Pudasjärven juhannusjuhlille
233 – Hyvästi Kuusamo

ROVANIEMEN VUODET 1972 – 1974

235 – Hotelli Pohjanhoviin
237 – Pohjanhovin palvelukonsepti
239 – Asiakaspalveluvenymistä
243 – Jaguar XJ-6, Mobilia kuvat__988, Museovirasto Finna
246 – Pohjanhovin historiaa
247 – Saksalaiset räjäyttävät hotellin 1944
248 – Uusi Pohjanhovi 1947
249 – Pohjanhovin ravintolatoiminta
250 – Pohjanhovi panosti puitteisiin ja koulutukseen
255 – Arkinen työ ja vapaa-aika Rovaniemellä
256 – Harrastuksia ja työtä
260 – Jatko-opinnot mielessä
262 – Pohjanhovi 1936 (Heinirch-Iffland) Keittiömestari lohineen ja keittiöporukan tuotoksia.
265 – Hotelli- ja ravintolakoulu työn ohessa

TURUN TIELTÄ KUSTAVIIN 1974 – 1975

270 – Turkuunko?
275 – Juhannusreissu Raaheen
276 – Kahden työn loukussa
277 – Kustavin Merimotelliin
280 – Nuoruuden hulluutta
282 – Sattui ja tapahtui
286 – Lapin kautta Pohjois-Norjaan
291 – Kissat hiiren kannoilla
294 – Oikeuteen
296 – Mielivaltaa
298 – Ossi Soljasta uusi johtaja Merimotelliin

ASEVELVOLLISUUSAIKA 1975 –1976

299 – Oulun Hiukkavaaraan
304 – Suunnitelmissa Äidin ensitapaaminen
306 – Kirje Äidiltä ja tapaaminen
309 – Hennalan huoltokouluun
311 – Niinisaloon erikoiskoulutukseen
312 – Taivaanisä suojeli
314 – Varusmiesruokalan aliupseerina
317 – Kirjan kuvat selosteineen

Nuoruusvuosien Kuusamo ja Koillismaa on tullut tallattua ristiin rastiin luonnossa ja erävesillä liikkuen. Talvet hiihdettiin ja kesäajat rymyttiin Toranginahon maisemissa. Tuohon aikaan Toranginharjulta löytyi kymmeniä korsuja (ts.taisteluhautoja) ja pommin synnyttämiä poteroita muistona käydyistä sodista.

Nuoruusvuosien Kuusamo ja Koillismaa on tullut tallattua ristiin rastiin luonnossa ja erävesillä liikkuen. Nuoruusvuosina talvet hiihdettiin ja kesäajat rymyttiin Toranginahon maisemissa. Tuohon aikaan Toranginharjulta löytyi kymmeniä korsuja (ts.taisteluhautoja) ja pommin synnyttämiä poteroita  muistona jatkosodasta.

Nuoruuteni vietin kasvattipoikana setäni perheesssä Kuusamossa 1958 alkaen.  Isäni suku on vanhan luovutetun alueen Kuusamon Paanajärveläisiä jo 1750-luvusta lukien. Miten näin kävi johtui siitä, että äitini sairastui pysyvästi heti syntymäni jälkeen ja isäni lähti Australiaan paremman elämän toivossa eikä sieltä koskaan enää kotiutunut takaisin Suomeen.

Opiskeluvuosien ja työn kautta Suomenmaa on tullut hyvinkin tutuksi omakohtaisin kokemuksin. Suomi  on maailman  paras asuinmaa monin eri mittarein on todistettu. Minun Suomeni on luontorikkautta ja elämisen oikeutusta tässä upeassa maassa.

Työni  ansiosta tutustuin Varsinais-Suomen Turun saaristoon.  Hangon saaristossa vietin kolme pitkää kesää,  Sipoon saaristossa yhden kesän,  Helsingissä ja Espoossa olen asustanut liki viisitoista vuotta.  Armeijavuoden vietin Lahden ja Niinisalon seudulla. Saimaa ja  järvi-Suomi tulivat tutuiksi Mikkelin yrittäjävuosina.  Kallaveden Kuopion seudut ollessani  Leppävirralla. Soisalon saari , aina Karvion ja Lintulan luostarin seutukuntiin tuli tutuksi työ- ja yrittäjävuosina.

Kainuun maakuntaan kotiuduin  Sotkamon ytittäjävuosina 1991.  Äitini suku  onkin Sotkamon Nuasjärven Rönnyrannalta 1800-luvun alkupuolelta lähtien, mitä sain tietää vasta Sotkamosta muutettuani.  

Rovaniemi  tuli tutuksi 1970-luvulla työ- ja opiskeluvuosina  hankkiessani hotelli- ja ravintola-alan opistotasoisen keittiömestarikoulutuksen.  Rovaniemen Pohjanhovi, Polar ja Polar Ounasvaara tulivat työn kautta tutuiksi.

Oulujokivarren Pikkaralassa vietin lapsuusajan useat kesät. Lapissa Kitkajärven tuntumassa Livojärvellä vierähti pari vuotta. Lapissa liikuin paljon jo 1979-1982 työmatkoillani Sodankylässä, Luostolla ja Kittilössä. Kesän 2016 työskentelin Vuotson ja Kitisenjoen maisemissa.

Venäjän  Vienan Karjalan ja Pohjois-Vienan kautta kulkeuduin vanhan Kuusamon Paanajärvelle  1994, isäni serkun, Eero Leinosen ryhdyttyä kavereineen laivureiksi  Paanajärvellä.  Tällä tavoin Paanajärvi,  isäni , pappani ja mummoni vanha kotiseutu alkoivat kiinnostaa minua suunnattomasti.  Niimpä sen jälkeiset  retkeni yksin ja asiakkaiden kanssa suuntautuivat Paanajärvelle ja Pääjärvelle ja usein myös Vienan Karjalaan Solovetskin saaristoa myöten.     
Matkaseurueeni  luontoretkeilivät,  kalastivat,  tutustivat kotisutuhistoriaan, sotahistoriaan ja kulttuurimaisemiin.  Vienan Karjalan vieraanvaraiset kylät  olivat oma lukunsa.

Tässä yhteydessä julkaisen tarina- ja pakinatyyliin mieleeni juurtuneita sattumuksia ja muisteluita reissuiltani,  etupäässä  kotiseutuni Koillismaalta, Paanajärveltä, Venäjältä ja Vienan Karjalasta. Mukana on muutama tarina myös menneiden vuosien asuinpaikoiltani Suomesta.

Lisäksi julkaisen satakunta uutta runoa, joita kertyy nykyisin lähes päivittäin.

Helsingissä 27.10.2018
Veli M. Leinonen