Luontolaululun liikutus
Luontolaulujen kirjoa kuuntelen
sulosoinnuissa aavistusta,
lähdekaunoisen peilistä katsellen
tunnen syömmeni liikutusta.
Hörpin raikasta vettä virkistyen
enkä tunne mä ahdistusta,
ole vaalea, musta tai valkoinen
väli hällä – mä tykkään susta.
Sinä supliikkilikkana lirkutat
minä tunnen jo ihastusta,
kun mä ujona poikana uinailen
koko kesä kuin unta susta.
Koska tunnustan sulle tunteeni
tunnen hellimmän kosketusta,
mikä kumma se mieltäni kutkuttaa
syväsyntyistä ihastusta.
6.8.2021 Veli M. Leinonen