Oi kallis asuinmaa

demonstration photo

Oi kallis asuinmaa

Lakkojen keskellä Suomeni seisoo,
hyvinvointivaltiokuplassa,
Oi kallis asuinmaa, kuka sua rahoittaa,
kaikki me sinulla maksatetaan.

Yksilön vastuu ei Suomessa paina,
valtion kirstu on pohjaton,
Oi kallis asuinmaa, kohta Suomi konkataan,
maastamuutto olis ehkä paikallaan.

Voitasko hiukan me talkoita tehdä,
näinhän me ennenkin toimittiin,
Oi kallis turunmaa, ei tunnin junaa tarvita,
aina on aikaa Turkuun matkustaa.

Sossusta turvaa ja persukset tiskiin,
työnteko turhaa on Suomessa,
Oi kallis asuinmaa, lisää, lisää lainaamaan,
on valtion velka pelkkää saatavaa.

Ammattiyhdistys valtaa kun kaappaa,
kansanvaltaa näin pilkataan,
Oi kallis isänmaa, kansanvaltaan palatkaa,
gangsteritoimin maamme tuhotaan.

Järkeä kätehen nyt kaikelle kansan,
yhteistuumin me selvitään,
Oi kallis kotimaa, säästötoimet kunniaan,
jokainen voi tinkiä eduistaan.

Vähemmälläkin täällä toimehen tullaan,
vyötä kun kiristetään kunnolla,
Oi kallis kotimaa, rahaa, rahaa, tarvitaan,
voit köyhistä köyhintäkin arvostaa.

general strike photo
Photo by Maldita la hora

Hki 23.2.2024 © Veli Juhani (tekstiä hiukan tuunattu jälkikäteen)
…laula jos huvittaa; “honkain keskellä mökkini seisoo” sävelin

Paanajärven suutari

Miesten alapuolisella rantarinteellä sijaitsi suutari Herman Pitkäsen Kanerva-tila ja siitä n. 1,5 km päässä oli Antti Karjalaisen Seppälä-tila, jonka jälkeen n. 1,7 km päässä oli Mäkelän tila.


Paanajärven nopsakätinen suutari

Karjalais Antin talolta oli toista kilometrin matka Kanervan pientilalle. Kinttupolku kulki korkean Kuljavaaran alaisen kuusikkoisen rinteen laitamilla, lähellä järven rantaa. Kanervan tilaa asutti Herman Pitkänen, joka oli tunnettu Paanajärven nopsakätisenä suutarina. Herman Pitkäsellä oli kaksi poikaa Mauno ja Heikki ja lettipäisiä tyttäriä niin lukematon määrä ettei siitä selvää saanut.

Pitkänen oli tunnettu maankuulu suutari. Hänen ollessa toimessaan, saattoi vain ihmetellä, miten nopeasti naskali ja neula liikkuivat hänen käsissään. Silloin näytti siltä, kuin kone olisi kaksipäistä hurjana heilutellut.

Kerran hän oli saanut urakakseen tehdä saappaita Karjalan miehille. Niitä hän oli saanut tehtyä seitsemän paria päivässä. Mutta eihän niistä vedenpitäviä ollut tullut, kertoi hän itse. Sen sijaan kyllä hän yleisesti pitkävarsisaappaat päivässä teki, ja ne olivat sitten saappaat parhaasta päästä. Suutari Pitkäsellä kerrotaan olleen muutamia lehmiä ja lampaita kymmenittäin. Talossa asui myös villan muokkauksen taitajia.

Suutari Herman kulki joskus uitoissakin. Kerran hän oli saapunut Kemijärvelle, jossa oli useita suutarin puoteja. Uittoja odotellessaan Pitkänen oli pyrkinyt oppipojaksi erääseen suutarin puotiin. Puodin omistaja oli nakannut kengäntekovehkeet Hermannille ja sanoa tokaissut, eihän niistä taida kenkiä kyllä tulla, vaan samapa tuo jos yhdet kenkävärkit pilaatkin.”

Niin Hermanni ryhtyi toimeen ja kun oli joutuisa ammatissaan, pisti tietysti parastaan. Tuohon aikaan uittosaappaat piti olla pitkävartisia. Hermannin työ kävi joutuisasti, ja niinpä saappaat tulivat valmiiksi jo ennen iltaa.  Hermanni meni ja nakkasi saappaat mestarin pöydälle ja sanoa tokaisi: Kelpaako? Suutari puodin isäntä aikansa saappaita tutkittuaan Ilmoitti: Enpä minä tuommoisia oppipoikia tarvitse, jotka ovat mestareitakin parempia.”

Tapahtuman jälkeen suutari Herman Pitkäselle tarjoutui töitä yllin kyllin, eikä hänen tarvinnut rokulipäiviä viettää.


Mänty-Ellan kerrotaan luiskahtaneen tästä suksillaan alas (v. 1931) niin, että Kallio oli pölähtänyt paljaspäiseksi. Ilvestä hänen kerrotaan jälestäneen. Aaro A. Nuutinen kirjassaan 1932.

Helsinki 22.2.2024 Veli M. Leinonen, “Ihme Veikon” muistelmia mukaillen.

SONY DSC
Paljaslakinen Kuljakallion kuvattuna Paanajärven itöpään Rajasaaren edustalta huhtikuussa 2010. Daniel pilkkimässä harjusta.
« / 17 »