Sateenkaaren kaiho

Sateenkaareni päässä saat loistaa

Rakas Äitini öisen taivaan,
lensi kauaksi aurinkolaivaan,
sinne sielujen sopukkaan sousi,
pilven lailla ylhäälle nousi.

Siellä aurinkotuuli uinahtaa,
kylmä pohjolan kuulakka puhaltaa,
tulenliekissä taivaan loimu –
Äidin lähdöstä miksi en toivu?

Tulenlieskoina elämöi taivas,
korjaa ylhäinen maallisen vaivan,
kohta yöttömän kaunein taas koittaa,
saateenkaareni päässä saat loistaa.

Äitien äideille äitienpäivänä
Helsinki 12.5.2024
© Veli Juhani

Eloisan elämän sävelet soi

Myllykoski Juumassa

Eloisan elämän sävelet soi

Valossa valkoisen aurinko nousi,
iloa kirkkauden päivä on uus,
sinisen taivaan lumettuun maahan,
toviksi talviseen jää unohtuu.
Pian yöttömän yön kesä koittaa.

Viileän aamussa lämpönsä kylvää,
surussa itkevän kyyneleet nuo,
iloton idätä toivoksi taimen,
hengessä uskoa taivainen tuo.
Kesä kauneimman suuruuden koittaa.

Katseella kotkan taivainen tarkkaa,
levossa onnensa tyyntynyt saa,
pääskyjen ilmoille aatokset kantaa,
lehteviin kukkeutuu mahlainen taas.
Helisee herkkänä suvisen sula.

Kohtapa hyrisee hyttysen henki,
inisee parvessa innostuneen,
lehdoissa lehtevät siivilleen entää,
eloisan säveliin uskoutuneet.
Uutteran kesä ei unessa nuku.

4.4.2024 © Veli Juhani (muokattu 5.4.2024)