Tutkailua lännen suuntaan Kuljakallion ylisellä.Paanajärveä palvon
Ylhäällä Kuljan katson
laaksoa korpimaan,
Paanajärveä palvon
kauneus sen kukoistaa.
Reunalla jyrkän tunnen
entisen isänmaan,
mielessäin siinä valvon
näänkö sen uudestaan.
Muutaman vanhan uunin
nään pystyssä ylläpäin,
askellus mummon äänen
tännekö yksin jäi?
Kaipaus vie virran ääriin
kuohuissa ikuisen,
kanteleen kieliin jääneen
äänet jää juurilleen.
Oulangan kosket pauhaa
jokena mutkaisen,
Kuusinki Kitka laulaa
sen järveksi sydämen.
Mäntykoskessa kuohuu
koskissa nelistää,
taimenen lennon lauluun
hypyssä könkään nään.
Ruskeakallion alla
peili on ihmisen,
sen kuvia katsomalla
näät itsesi sydämeen.
Jylhäin vaarain rinteet
kehdossa kuusikon,
jälkenä lumeen jääneet
sulaneen puroveen.
Vaikka tää unta onkin
mennyttä elämän,
toivoisin muistoon jääneen
sen kaikista tärkeimmän.
Se kaikkea paljon antoi
aarteina isänmaan,
ken kotiinsa kontin kantoi
voi muistoihin tallentaa,
voi muistoihin tallentaa,
voi muistoihin tallentaa,
tallentaa.
19.08.2024 Ⓒ Veli Juhani
(Lauluna sanat Tom Dooley säveleen)
