Mellunmäen metsän kautta Mustavuoren laduille

Mellunmäen metsän kautta Mustavuoren laduille 
 
Varsin usein kuulee eri yhteyksissä, kuinka Itäistä Helsinkiä arvotetaan joksikin kakkosluokan asuinalueeksi. Mellunmäen alueella jo lähes parinkymmenen vuoden asumiskokemuksen jälkeen pidän asuinaluettamme mainiona periferiana. Täällä on luontometsä ulkoilureitteineen kiven heiton päässä ja metrolla pääsee alle puolessa tunnissa keskustan hälinään. Ehkäpä vähittäiskaupan tarjonta on hiukan puutteellinen kilpailutilanteeseen kannalta ja kaipaisimme siksi yhden vahvan kauppaketjun toimijan nykyisten lisäksi. Onneksemme muita hyviä palveluvaihtoehtoja löytyy lähietäisyydeltä Vuosaaren ja Helsingin suunnalta nopean Metroyhteyden ansiosta. Lähimetro onkin yksi parhaista asioista täällä asuville. 
 
Lähitienoon luontoelämykset muutaman sadan metrin päässä 
 
Mellunmäen metroaseman pääteaseman itäpuolelta pääsee n. 500 m kävelyn jälkeen Mellunmäen vanhaan metsään. Kallioylisillä voi tutustua vallihautaketjuun (juoksuhautaverkosto), joka on varsin vaikuttava. Sieltä kulkeutuu helposti Mellunmäen vanhan metsän ulkoilureitille, jonka vankin kuusi on ympärysmitaltaan 320 cm, ja korkeuttakin sillä on peräti 40 metriä. Pääosa näistä jättikuusista sijaitsee Westerkullan kartanon viljapeltojen reunustalla. Viljapeltojen reunustan polkua pitkin pääsee kätevästi Mustavuoren luonnonsuojelualueelle, joka on runsaan kahden (2 km) kilometrin etäisyydellä Mellunmäestä (viralliselta nimeltään Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet). Ennen Itäväylän alitusta voi pysähtyä ihmettelemään Venäjän suunnan maakaasuputken maanpäällistä sulkuasemaa, jonka aidattu asema on nykyään mennyt muisto halvan kaasun aikakaudelta. Oletan, ettei tuossa kaasuputkessa virtaa itänaapurin kaasua pitkään aikaan. 
 
Itse Mustavuoren ylinen on kuusivaltaista lehtometsää. Sieltä löydät vanhan tykkitien ja luolan tapaisen vanhan louhoksen juoksuhautaketjuineen. Maailmansodan aikaisen komentokorsu löytyy Porvarinlahden edustalta ennen kortteikkorantaa. Samaisella alueella on useita luonnonlähteitä. Mustavuoren harvinaisuuksia ovat mm. talvijuurekas ja kallioseinämillä kasvava tummaraunioinen (tummaraunioisryhmä, Asplenium trichomanes-ryhmä). Mustavuoren kupeessa sijaitsee myös pitkän maisemointiprojektin “maisemakukkanen”, eli Vuosaaren huippu, jota itse nimitän Satamakummuksi, koska se sijaitsee Vuosaaren sataman kupeessa. Satamakumpu on mainio ulkoilualue, jossa voi ihastella pääkaupunkiseudun maisemia, bongata lintuja ja kasviharvinaisuuksia. Vanha kaatopaikka on kokenut uuden tulemisen, ja sitä jos mitä kannattaa käydä ihastelemassa. Paikka soveltuu myös liikuntaesteisille ja alapuolisella parkkipaikalla on hyvin paikoitustilaa. 
 
Mustavuoressa liikkuu ulkoilijoiden lisäksi runsas eläimistö lintuineen. Mustarastasta voisi nimittää alueen nimikkolinnnuksi, koska se talvehtii siellä. Mustavuoressa voi onnistua bongaamaan myös kanahaukan, palokärjen ja käpytikan. Rusakko, jänis, orava ja kettu ovat vakionisäkkäitä siellä. Uteliaat, vähemmän ihmisarat metsäkauriit olen onnistunut kuvaamaan siellä tänä syksynä. Eräs ulkoilija kertoi nähneensä myös suden, mikä johtunee runsaasta riista- ja hirvieläinkannasta. Oletan, että myös ilveksiä pesii alueella. Ainakin niistä näkee merkkejä Sipoonkorven kansallispuiston alueella, joka sekin on vajaan kymmenen kilometrin päässä Mustavuoresta. 
 
Mustavuorella on n. 2 km ja 1 km valaistut ulkoilureitit, jota kautta pääsee etenemään Östersundomin ja Talosaareen suuntaan lumitilanteen salliessa myös hiihtäen. Mustavuoreen avattiin talven ensilumilatu eilen 8.12.2023, jota tehtiin kuin Iisakin kirkkoa, pitkään ja hartaasti. Näytti siltä, että latukonekuski joutui odottelemaan lumikuormia suurimman osan työajastaan, joita tuli turhan harvakseen. Lumikuorman tasoittaminen näytti sujuvan n. 5 minuutissa. Laskeskelin, että tuo kilometrin latu vaati suunnilleen 40 lumikuormaa. Nyt tuo valmiiksi saatu kelvollinen latu soveltuu sekä perinteisen, että vapaan tyylin hiihtäjille. Toivottavaa toki olisi, että muutkin Mustavuoren latureitit saataisiin hiihtokuntoon pikapuoliin. Se vaatisi lisää uutta luonnon lunta vähintään 15 cm, koska muuten ladusta ei saada kelvollista (ongelmana epäpuhtaudet ja maa-aines).  
Ja mikä parasta Mustavuoren ulkoilualueella on?  Siellä tapaa iloisia ulkoilmaihmisiä, joiden päätä ei kiristä “liian pieni pipo”, ja laturaivoporukka ei ole pesiytynyt sinne. Muistetaan itse kukin, että sopu sijaa antaa ja suvaitsevaisuus on hyve. Tuntemattomiakin voi tervehtiä, vaikka nyökkäämällä, kuten Lapin perukoilla tavaksi on tullut. Jalkapatikassa kulkijoiden ja koirien ulkoiluttajien on hyvä muistaa, että latu-uria ei pidä talloa ja koirat ovat turvallisuusriski hiihtoladuilla. Latu-urille asetettuja kieltomerkkejä tulee noudattaa ja koirien ulkoilureittejä löytyy pilvin pimein latu-urien ulkopuolelta. 
 
Iloista joulun odotusta kaikille ulkoilun merkeissä 
 
Helsinki 9.12.2023 Veli Juhani
(11.12.2023 korjattu tummainkeroisen nimi, joka on oikeammin tummaraunioinen)

Talvi tulla taapersi

SONY DSC

Talvi tulla taapersi 
 
Valaistui tienoo valkean lumen, 
viikkoja viipyi mut’ nyt minä tulen! 
Narskuen natisi kenkäni alla, 
pakkanen puraisi – talvinen halla. 
 
Hilseili hetkisen, tähtiä heittäen, 
peltomaan peitti, tuiskunsa heitti, 
pohjolan porteilla vatuloi jouten, 
soitteli torvi, rokulia lorvi. 
 
Taivas löi tulta, ei kysynyt multa, 
loimussa liehui, taivaalla kiehui, 
hiutalesyntyyn peittosi syksyn, 
taapertain tovin, hangeksi kypsyn. 
 
Helsinki Outdoors 28.11.2023 © Veli Juhani