Selkäjoen ylisillä
Kutuveden kulkuri
Kun vielä nuori olit kuoreen kultainen
kutsuit kutuun keväimen,
jos et vielä kiinni saa, voi taas nauraa.
Mulle aatos kaunis olit kukkaisen,
tarttui haaveet toiveisiin,
vaik en kiinni saa, nyt täytyy uskaltaa,
heitin haaviin rakkauden.
Aina oulankaisen mies pysyy paikallaan, on vaan,
kutukalastusta saatoin siellä harrastaa, sain vaan.
Jäiden lähtö kun on, tulva taas mahdoton,
siinä mies on paikallaan, taas paikallaan, eilisenkin taas.
Kanssas jatkoin monet kerran aamuiseen,
laskuun iltaan auringon,
jos sut jäät voi sulattaa, toiveet täyttyy.
Siksi matkaa kanssasi mä aina teen,
matkaan päivään viimeiseen,
niin joka niemen taa, me vielä soudetaan,
virta virtaa vahvistaa.
Aina oulankaisen mies pysyy paikallaan, on vaan,
kutukalastusta saatoin siellä harrastaa, sain vaan.
Jäiden lähtö kun on, tulva taas mahdoton,
siinä mies on paikallaan, taas paikallaan, eilisenkin taas
Hki 21.2.2024 © Veli Juhani