Tervaisen tuoksussa ämmäisä ärjyi


Poikkesimme hiihtoretkeilemässä Kajaanijoen maisemissa. Kajaanijoen keskustan lähiladut suoraan hotellin pihasta olivat loistokunnossa. Aurinko loisti pilvettömältä taivaalta ja hiihtokeli oli mitä parhain.

Kiitämme Peerâ Hotels & Cottages henkilökuntaa isäntäväkineen hyvästä palvelusta ruokatarjoiluineen. Kulttuurikaupunki Kajaania ei voi jättää ilman kulttuurihistorian havinan runomuisteloa.

Tervaisen tuoksussa ämmäisä ärjyi

Uinuvan keväisen talven
alla kirkkaan kimmellys jään,
minä tervatuoksuisen tunnen
vaan en valkean hohteessa nää,
tuhtitervaista tolkkuisen tonnin
venhoin koskea kierrellään.

Valpas kippari kurkkivi virtaan
miehet jäntevät virittää,
venevenhonen vikkelä vinhaan
kiertää kivikot kintereillään,
vaaran tuoksua nuuhkivi nokka
ronskin rentona soutajan pokka.

Ämmänkoskessa ärjyvä äityy
kivikoskessa kuoleman,
tervakanavaan ohjata täytyy
tulot tervaista suojelemaan,
koskikaralla kuohuissa koti
toukat nopsasti noukitaan.

Aikain saattossa rytmissä
runon,
Kalevalan aiheita soljuvin
suloin,
Elias samoili Karjalan
kunnaat,
kotia tuomisin Vienasta
lunnaat,
Wikströmi veisteli,
Kallela maalasi,
sparrasi Sparre,
ja venhoa ohjasti Karppisen
Renne.

Hävelön torppaan syntyi
eräs Eikka,
runojen rytmi hänen
sielussansa leikkas,
kahen J:iin Kajjaanin
linnasta oodit,
elämän iloista
suruisten koodit.

Luomussa luonnon
lauluja innoin,
rakkauden sävelet
riemussa rinnoin,
Kajaanin kevät jo kohta
käy kukkaan,
kulttuurimuistelot
tarttuvat tukkaan.

Kevätaurinkoisen valkean hohtavilla
hangilla hiihtämässä Kajjaanijoen kuppeessa.
© 8.4.2023 Veli Juhani