Kalleenin Akseli Paanajävellä 1892 osa 3.
Lähdeaineisto Onni Okkosen kirjasta A. GALLEN-KALLELA, ”ELÄMÄ JA TAIDE” (WSOY 1949). Matka Kuusamoon sivut 248 – 261.
Nälkämies Kuolajärveltä
Nälkämies Kuolajärveltä (pieni akvarelli PK. III – 78), joka riutuneessa alistuneisuudessaan tuntuu edustavan kokonaista ihmisluokkaa. Luonnekuva tuosta reppuineen ohi kulkevastamiesparasta, joka katsahtaa arasti sivuilleen, on pelottavan sattuva, ei millään tavalla liioitteleva. Siinä puhuu vain kohtalon kovuus ja elämänympäristöä vainoava hallanhenki, mikä tuntuu antavan leimansa myös värisävyille. ”Paysan au circle polaire” (talonpoika napapiirillä) taiteilijan antama ranskankielinen nimitys johtaa ajatuksen Le Nain veljesten (Kolme Le Nainin veljestä olivat maalareita 1600-luvun Ranskassa) järkyttäviin tyyppikuvauksiin.
Mies Paanajärven rantapellolla
Öljymaalaus 1892 ”Mies Paanajärven rantapellolla” (28,5 x 39 cm) esittää konttimiehen koira kintereillään keltaista hallan panemaa ruispeltoa vasten; taaempana näkyy järvenlahtea ja sinertäviä vaaroja, taivas vaaleansininen valkoisine pilvineen (kuva yllä).
Nyt kun tarkastelen itse Paanajärven perillisen näkökulmasta tuota öljymaalausta, koen tuon maalauspaikan sijainneen Kuusela-Härkönen-Anttilan peltomailla Mäntyjokisuun itäpuolella. Lännen suunnassa häämöttävät Paanan, Rajalan ja Heikkalan peltomaat ja Rajalan takainen Urovaaran rinne. Kauempana lännen suunnalla kuvittelen siintävän Kauppilan kestikievarin takaisen Kyökkäysvaaran tai Marjovaaran profiilin (n. 6-7 km). Toki maalauspaikkana sopii olemaan myös Paanan itäpuolinen ylämaa. Tuohikonttia kantava mies lapikkaissaan, koira kintereillään, sopii olemaan kuka tahansa paanajärveläinen talonpoika.
(allekirjoitaneen teksti ja arvelu)
Lyijykynäpiirustukset
Mieleenpainuvia ovat lyijykynäpiirustukset näiden pettumaan edustajien kasvoista, joissa kuvastuu elämän koettu kärsimys, mutta myös henkinen ja ruumiillinen sitkeys (esim. PK. V – 71, vanha mies Sallasta). Joskus Gallen on tyytynyt pelkkään fysionomiseen toteamiseen, jolloin on otettu mukaan joku ”alarotuinenkin” tyyppi tai esitetty tylsä elämäntilanne (esim. Sallasta tullut petunsyöjä vilvoittelemassa kylvyn jälkeen saunan seinustalla (PK. III –79).
Niin vakava kuin taiteilijan suhtautuminen onkin malleihinsa ollut, ei hän näytä aina säilyttäneen totisuuttaan; niinpä on eräässä pienessä, miniatyyrimäisesti suoritetussa akvarellissa (PK. III –77) esitetty kuusamolaistyttö asunnon oveen nojaavana; kuvaan liittyy kirjoitus; inföding vid dörren (ung hona) (nuori naaras pesii ovella). Viaton typeryys on voinut ihmetyttää. (Kysymyksessä on siis akvarellimaalaus 1892 Kuusamolaistyttö taiteilijan asunnon ovella).
Lähdeaineisto Onni Okkosen kirjasta A. GALLEN-KALLELA, ”ELÄMÄ JA TAIDE” (WSOY 1949). Matka Kuusamoon sivut 248 – 261. Kuvat samasta teoksesta. Värikuvat allekirjoittaneen.
…seuraavassa osassa 4. perehdytään Mäntykoski taulun syntytarinaan.
Hki 9.3.2023
Veli M. Leinonen