Lumivalkea
Valkea kuusikon lumetun peittää
aurinko kirkastaa maan,
lumiseen tykkyyn huuruisen heittää,
pilvetön avartaa taivaisen taas.
Aurinko ilostaa paisteisen päivän
helmiä kasteinen pisaroi,
suloinen lumottu hohtavaan hankeen
elämyaikaa tuo keväinen toi.
Kuutamon paisteessa luminen talvi
valaisee varjoisen puun,
taipaleen takaiseen kätkeytyy suvi
talvehtii uninen maahisen muun.
Suvinen vartoaa hankien alla
kanervat roudassa maan,
koivikko vaivainen urpujen halla,
riekkoja, teeriä valtoimenaan.
Keskellä talvisen aurinko laskee
valaisee latvukset puun,
tänne mä taivallan talvisen taakse,
unhoitan menneen ja muun.
22.2.2023 Veli Juhani