Lehdetön puu Kirpoaa ote kuin lehdeltä puun, varrelle virran oon siirtynyt muun, kaukaisen rannan tiettömän tien, sieluni sinne lentävän vien. Lehteni seilaa laineita lyö, päättynyt kesäisen viljava työ, jos rannalle päädyn santaisen veen, hiekkaisen hippuna virrassa meen. Kulkeudun surutta joelle suun, kotoisan tienoon luo petäjäpuun, katsomme hetken ajassa aikaa, elämänmuoto nyt vaihtua taitaa. Kaarnapuun kyljessä autuas olo, petäjän makuinen kelossa kolo, ei hiuksia laisin havuja vain, tervainen tuoksu kannossa ain.6.10.2022 Veli Juhani