Kuorituu kaarna

Kuoriutuu
kaarna

Katoaa aamu,
vajoaa yöhön,
uupuvi tuskainen elämäntyöhön,
kellertyy lehti,
ruskaansa ehtii,
rujona rankana vaipuvi rehti.

Muistojen virta
vierivi pois,
aivan kuin eloa
ollut ei ois,
mitä et muista
löydät sen puista,
utuiseen kätkeytyy, kuihtuvi puu.

Mieluisten muistojen
ilojen ääni
katoaa kaikuna
kadotukseen,
sointua soittojen
vaikenee laulu,
kuoriutuu kaarna
puustani pois.

15.9.2022 Veli Juhani