Luontoaatoksia

Luontoaatoksia

Uinuu kynttiläkuusikon kuru,
rauha laaksoon jo laskeutuu,
karu kauneus häviää usvaan,
sumuharsoihin verhoutuu.

Kuru kynttiläkuusikko kukkii,
kesäkuukaudet yllättää,
nuppu nupulta juhlasta juhlaan,
luonto uudesti synnyttää.

Nähdä syntymä luonnosta luodun,
olo oleman oikeutus,
kitukasvussa korven koivun,
nousee pienimmän ponnistus.

Kätes auttajan oikea anna,
tartu toimesta toimintaan,
tunne oivallus arvossa arjen,
anna luonnolle mahdollisuus.

Syyttä suotta et luontoa auta,
se on ihmisen velvollisuus,
mitä ajassa sille annat,
niiden vesissä tulevaisuus.

Luontorikkaudessamme taimen,
lohikaloista jaloisin,
purje-evässään harmaja harjus,
korein hopeahohteisin.

Missä kirves ei kiveen kalkkaa,
siellä luonnolla mahdollisuus,
missä honka ja kuusi kasvaa,
ikimetsässä on ikuisuus.

Kera kuukkelin kannoilla kulje,
ole metsien onnekkain,
kuka enemmän antaa kuin ottaa,
oikeustuntomme on arvokkain.

Katse kotkan ylhäisen siivin,
pienen pienikin huomataan,
usko viimeisen viestin tuomaan,
jalot aatteesi suojataan.

31.1.2022 Veli Juhani