Ajatukseni uitan hiljaisuuteen,
tyyntyneen veteen tuijotan,
jalkani vipattaa jatsin tahtiin,
rytmiä myötäilen,
tuulihaukkana
aatoksein lentää.
Sohjoiseen lumeen juuttuneena
elämäni suksi ei luista,
räntään kohmettuneet kyyneleeni
laskeutuvat leijaillen vetiseen sohjoon,
josta ne etsivät ulospääsyä.
Mikä lie joka odottaa
kevätauringon vapauttavaa paistetta,
tylsistä tylsimpään päivään,
jonka ainoa keväänlikainen valo
on kusenkeltainen lumi.
21.1.2022 Veli Juhani