Tosiasiallinen ympäristöteko
”Vuosaarenhuippu on muodostunut yhdeksi kummallisimmista virkistysalueista Helsingissä. Vuosien saatossa, ihmisten ja koneiden tekemän hienovaraisen muokkauksen ansiosta helsinkiläisillä on paikka, jonne voi kiivetä, jos alkaa tehdä mieli Lappiin.”
”Mäeltä on upeat näköalat koko Helsinkiin ja Vuosaaren satamaan.
Alueen korkein kohta on 60 metriä, muut laet 45 metriä merenpinnasta. Lintumiehet ovat ristineet täyttömäen Himalajaksi ja he tulevat tänne seuraamaan lintujen muuttoa.”
Kohta 15 vuotta olen patikoinut lumitalvina hiihtäen Mustavuori-Porvarinlahden alueella Talosaaren suuntaan ohittaen moniot kerrat tuon vanhan kaatopaikan jättömaakummun, joka nyt vihdoin viimein avattiin viime syyskuussa. Nimensä mukaisesti Vuosaarenhuippu on Helsingin korkeimpia näköalapaikkoja. Itse nimitän tuota nyppylää Satamakummuksi, mutta leikillisesti sitä kutsutaan myös Vuosaaren Himalajaksi. Jotkut ovat näkevinään tuolla nyppylällä jopa Lapin tunturitunnelman, mikä vaatinee kuvittelijaltaan jo runsaasti mielikuvitusta. Myönnän kyllä lappitunnelmaa löytyvän esim. Uutelan honkarikkailta käkkärämäntyisiltä kalliorinteiltä, joita löytyy täältä esim. Sipoonkorven ja saaristomeren maisemista.
Vielä 2010-luvulla jättömaatyömaata ohittaessa saattoi nähdä epämiellyttävän hajuisen ikävän mönjän virtaavan jättömaalta Porvarinlahden kortekosteikkoon. Vuosikymmenen vierähtäessä kummun saavuttaessa nykyisen korkeutensa, kiipesin usein tuon 60 mpy. olevan kummun huipulle. Näköalat sieltä ovat kaikkiin ilmansuuntiin Helsingin parhaita. Selkeän säätilan vallitessa kukkulan huipulta pääsee näkemään kaikki lähitienoon ja kanta-kaupungin maamerkit tunistettavasti. Alkuvuosina paikka näytti olevan erityisesti lintubongareiden suosiossa. Paikan suunnittelusta on vastannut kaupungin luontotarhuri Jukka Toivonen tiimeineen. Heidän työ on valtakunnalisesti ja maailmanlaajuisestikin tosi-asiallinen ympäristöteko. Me käyttäjät kiitämme ja kumarramme.
Nyt kun Vuosaarenhuippu on valmis vastaanottamaan vierailijoitaan, on kiinnostus paikkaa kohtaan selvästi kasvanut. Eikä tuo ole ihme, sillä liikkuminen alueella on tehty helpoksi selvien opasteiden ja lähes esteettömien kulkuväylien ansiosta. Ihan huipulle asti ei pyörätuolia käyttävä sentään pääse. Loppuhuipulle nousemista helpottaa erilliset satamanpuoleiset rappuset, sekä toisaalla lännen ja pohjoipuolen kapeammat luontopolut. Sen sijaan alempaa osaa pääse katsastamaan myös pyörätuolia käyttävät ihmiset.
Vuosaarenhuippuun johtaa lähes joka ilmansuunnasta ohjattuja, kuorma-auton levyisiä, hiekkapohjaisia teitä. Luontopolkujen varrella on helppolukuiset opastetaulut kertomassa kunkin kohteen luontoarvoista. Sen lisäksi, että huippu on oivallinen lintujen bongauspaikka, siellä saattaa onnistua näkemään metsä- ja kuusipeuroja. Mainittujen hirvieläinten ansiosta alueella on nähty myös ilveshavaintoja (yöaikaan).
Myös urbaania kaupunkielämää pääsee seuraamaan huipun laelta kuin tarjottimelta. Näkymä hektisesti yötäpäivää toiminnassa olevaan Vuosaaren satamaan on vaikuttava.
Viimepäivinä Vuosaarenhuipulla on ollut runsaasti ulkoilijoita, niin nuoria, vanhoja, lapsiperheitä, kuin myös vieraskielisiä turisteja. Kaikkien kasvoilla on nähtävissä hyväntuulisuuden ilme. Tällaiselle luontokohteelle on ollut varmasti kauan kaivattu sosiaalinen tilaus.
Vuosaarenhuipulle pääsee vaikka Mellunmäen metroasemalta suoraan patikoiden Mellunmäen vanhan ostaritorin kautta Mellunmäen metsäpolkua kulkien Mustavuoreen, ja siitä Talosaaren reittiä pitkin Porvarinlahtea kohden. Porvarilahden kortekosteikon kohdalla näkee ensimmäiset länsipuoliset opasteviitat väylineen oikealla. Mellunmäen metroasemalta metsäpolkureittiä käyttäen matka Vuosaarenhuipulle on n. 4 km.
Autolla saapuville on rakennettu kunnollinen liittymä p-paikkoineen Niinisaarentieltä tultaessa. Paikoisalueen laidalta löytyy infopiste, jonka läheisyyteen on tuotu massiivipuiset pirttipöydät penkkeineen. Parkkipaikan kupeessa on myös puusee-käymälä-bajamaja ja nykylajittelukäytännön mukaiset erilliset jäteastiat.
Hyvällä lapsella, kuten Vuosaarenhuipulla onkin jo monta nimeä ja lisänimiä keksitään aikojen saatossa.
Toivotan menestystä tälle ympäristöteolle, joka olkoon vaikka Jättömäki, Satamakumpu, Pallaskorvike, Hesan Himalaja, Käkikukkula, Nokinyppylä tms.
Vuosaaren huipulla kannattaa poiketa myös vieraiden kanssa. Suomessa joudutaan maisemoimaan vielä useita ihmisen ”ympäristörikoksia” tulevaisuudessa. Tämä on oivallinen paikka esitellä pääkaupunkiseutua liki lintuperspektiivistä, ja ehkäpä tämä monimuotoisen luonnon ympäristöteos kannustaa muuallakin saman kaltaisiin toteutuksiin.
Juuri näiden ympäristöarvotekojen takia asustan hyvillä mielin ja tyytyväisenä Itä-Helsingin Mellunmäessä.
Hki 24.10.2021
26.10.2021 lisätty opastekartat
Veli Juhani