Livojärven syksy.Pysyvä jääpeite tulla tupsahti Livojärveen.
Pullonhenki ja perhoskoi
Syksyisen synkässä kylmeni kylki,
kun koillisen tuulonen hyytävää sylki,
lehti on lentänyt lehmuksen
ja terhoton tammi on vehmaksen,
lintuset laula ei lain,
pelkkiä kyyhkyjä vain,
naakkoina vaakkuvat varikset,
korvessa korpit ja kuukkelit.
Viel kaukana lymyää pohjolan talvi,
kun saunassa kypsyvi savuinen palvi,
viipyvi vielä hohtavat hanget
suojassa tuiskun vallien vangit,
viuhuvan viiman kaukaisen kuulen
huminaa honkien tultua tuulen,
metriseen hankeen mieleni kahlaa,
maiskutan kaamoksen mystistä mahlaa.
Nyt kaamokseen onkeni ojennan synkäksi syksyni oivallan, mut maasta voi vieläkin ponnistaa, voi kuuseen kurkata uudestaan, jos katajaan joskus kapsahtaa anna kaamoksen nahkasi uudistaa, eihän pessimisti pettyä voi, lennä pullonhenkenä perhoskoi.
Hki 6.10.2021 Veli Juhani
Viimeinen venereissu ennen pysyvää jääpeitettä Livojärvellä.