Suruvaippa lähdössä viimelennolleen.
Lentoonlähtö
Huojuu honka hopeainen
petäjäinen perinjuurin,
repii irti isänmaasta
kanervaisen kankahasta,
lonkeroistaan sammaleisen
kallioisen kainalosta.
Taipuu oksa ohdakkeinen
kuukahtavi kuukkelikin,
lehykäinen lehtiverso
vipuvarsi vieterinen,
soman salon somistavi
punamarjat pihlajaisen.
Kurkkii käki kuusikkoisen
oravainen oksallansa,
kellistyy se kelopuukin
terhakkaisin tervaskanto,
lennähtävi leppäkerttu
kirvan suussa sulattavi.
Viimesanat viivähtävät
sanottua saako sanan,
mitä kulkee kielenkantaan
syvän sielun seutuvilta,
anna tulvan tulvehtia
kyynelvirran vierehtiä.
Kauas tikka kaotettu
kuukkeliksi kuletettu,
sana saatu saatteheksi
sielunpeilin siemeneksi,
suruvaippa sukkasissa
lehahtava lentoonlähtö.
1.9.2021 Veli M.
