Aaro A. Nuutinen ”Suomen Sveitsissä” Paanajärvellä 1931

Jyrävänniemen nähtävyydet

Itse Ukko-Jyrävä kesällä 2017

Jyrävänniemeksi sanotaan sitä erikoisen jylhää erämaa-aluetta Juuman itäpuolella, joka muodostuu niemekkeeksi Kitkajoen kääntyessä ensin etelään ja sitten itään ja pohjoiseen, jonka jälkeen se jälleen kääntyy itään. Niemi on alaltaan useita neliökilometrejä. Nykyisin pieni Karhunkierros sijaitsee kyseisellä alueella.

Nyt lähdettiin kohti Jyrävää. Ensin mentiin puolikilometriä venekyydillä. Siitä alkaa vasemmalle kaartuva Niskakoski, joka heti kohta kääntyy jyrkästi oikealle, päättyen hurjaan koskeen ja stoppariin, jossa vaarana on suistua virran viemänä vasemmanpuoleiseen jyrkkään kallioseinämään. Ei ole menemistä siihen veneellä, tuumaa isäntä, ja vene lasketaan Jyrävänlampeen köyttä apuna käyttäen. Siitä vene sitten soudetaan Myllykosken niskalle.

Myllykoski on kaunis vedenjuoksultaan, varsinkin niskapuolella. Alempana kyllä vesi pärskyy ja pauhaa vaahtoavaisena jykeväpuisen kuusikkokorven syliin. Kosken rannalle oli saatu äskettäin kunnollinen myllyrakennus entisen härkinmyllyn sijaan. Niskalta on jalkasilta kosken yli. Siitä pikkupojat näytävät saavan pöytäveitsen pituisia pikkulohia kääpiövilkkuongillaan. Suurempaa uistinta eivät uskalla paikalliset pistää Myllykoskeen, sillä lohi veisi sen, kuten on monesti tehnytkin. Noita kalliita rullavapoja ja silkkisiimoja oli näet vain herroilla.

Lapin aiheita kuvaava taiteilija Koivisto oli ikuistanut Myllykosken kauneuden ja joku viipurilainen taidemaalari maalasi eräänä kesänä useita tauluja mm. Myllykoskesta. Täällä on vieraillut myös useana kesänä tutkijoita keräämässä harvinaisia kasveja, joita täällä kuuluu olevan runsaasti.

Nähtiinpä koskikarakin pesintäpuuhissaan samalla, kun lähdettiin astelemaan ohi Myllykosken Aallokkokosken ohittavaan lähes parin kilometrin marssiin. Aallokkokoski on nimensä veroinen. Se juoksee jyrkkänä aallokkona voimakkaasti virraten kuin myrskyävä meri konsanaan reilun kilometrin, kunnes se hetkeksi rauhoittuu syöksyäkseen hurjaakin hurjempaan Jyrävänkoskeen. 

Kitkajoen Myllykoski.

Jyrävänkosken molemmin puolin kohoaa liki 70 metriset pystysuorat kallioseinämät korkeuksiin. Kyllä on suurenmoista ja mahtavaa luontoa, tuumataan. Mennä kesänä matkailijoita ei ollut käynyt kymmentäkään, sanoo opas. Suurin osa matkalaisista eivät arvaa alueen kauneutta, vaan palaavat suoraan Juumasta Käylään tai Paanajärvelle suoraa patikkareittiä.

Kanjonille saavuttaessa sää muuttuu äkkiä sateiseksi sumuilmaksi, estäen mieliharmiksemme valokuvien oton. Oppaan mielestä Jyrävä on paras Kitkan koskista ja ainai toiseksi paras Kuusamossa. Jotkut kuulema tykkäsivät Kiutakönkäästä vähä enemmän.

Jyrävänkoski näytti mahtavalta ylhäältä katsoen. Emmepä arvanneet tätä näin mahtavaksi. Sitä saattoi katsoa kauan kyllästymättä. Monta metri korkea, lyhyt, aivan pystyjyrkkä putous, josta valtava vesimäärä syöksyy raskaasti kivettömään suvantoon. Putouksen alla leijuu jatkuva vesihuurupilvi, kuin valkeana harsohuntuna ja kun aurinko pilkisti hetken pilven takaa, näim me kauniin valokaaren muodostuvan utuharsoon. Nyt kävi valokuvaamineen päinsä. 

Sateesta huolimatta oleskelimme Jyrävänkönkäällä parisen tuntia, syöden voileipä-kahvipäivällisen, samalla kun ihailimme villin könkään talttumattomien luonnonvoimien sykayttävän rauhaisaa erämaaseutua. Siinä oli valtava vapaudenlaulu, pauhu ja jyminä, joka kaikui moninkertaisena autiossa korvessa. Se loi oman, erikoisen tunnelmansa. Tänne tullaan vielä uudelleen onkivehkeitten kanssa harjuksia ja lohia onkimaan, tuumaa Nuutinen.

Nyt kampsut ja kimpsut kokoon ja vettä mukilla nuotioon, tuumataan ja lähdetään patikoimaan kohti Jäkälävuomaa. Katsotaan Hautaniitynvuomakin ja Kallioporttina olevat kaksi vierekkäistä kalliota. Kallioportilta jatkettiin Juumaan päin jolloin saatettiin ihailla pitkäkasvuista kuusikkoa ja täysikasvuista valtavaa männikköä. Sitten opas antoi reittiohjeet ja juosta hilpaisi näkymättömiin kohti Juumaa, kunnes hänet tavataan uudelleen Juuman kupeesta, kertoakseen vieneensä veneen jo kotirantaan.

Niin ovat nopeajalkaisia ja kovakuntoisia ikään katsomatta, nämä Kuusamon opastavat koskenlaskija-eräoppaat, tuumataan. Juumassa päästään vielä huippuleppoisaan ja vieraita viihdyttävään saunaan, jolloin pähkäillään, jotta jäätäisiinkö jo ensikesää varten Juumaan, kunnes nukkumatti korjaa Nuutisen kolmikon jo untenmaille.

Artikkelin sisällyksen suorat linkit:
sivu 1. Aaro A. Nuutinen Paanajärvellä 1931
sivu 2. Oulusta Kuusamoon
sivu 3. Kuusamosta Käylänkoskelle
sivu 4. Käylään
sivu 5. Retki Oulankajoen Kiutakönkäälle
sivu 6. Käylänkoskelta Juumaan
sivu 7. Jyrävänniemen nähtävyydet
sivu 8. Juumasta Paanajärvelle
sivu 9. Paanajärven tunnelmia
sivu 10. Mänty-Ella, Elias Leinosen vieraina