Aaro A. Nuutinen ”Suomen Sveitsissä” Paanajärvellä 1931

Oulusta Kuusamoon

Oulusta kolmikko jatkoi postiautokyydillä Pudasjärven ja Livojärven kautta Kuusamoon (90 mk), Käylään ja edelleen Paanajärvelle. Matkan aikana poikettiin yhteen sun toiseenkin paikkaan, joista on jäänyt jälkipolvien tietoon mm. silloinen hintataso (mk).

Oulussa yövyttiin uuteen hotelliin (2 hh/45 mk), joka oli ollut kylmä kuin kellari. Aamukahveen aikana todettiin Kuusamon olevan vain Paanajärvi, eikä mitään muuta paitsi, että sinne piti kulkea Kuusamon kirkonkylän kautta. Oli muuten Nuutisella itselläänkin kamera, joka oli vaatimaton, vanha käytetty, hinnaltaan vain 250 mk.

Niin hypättiin postiauton kyytiin kesäkuun alkupäivinä, jolloin tulvavedet lilluivat vielä nevoilla ja tasamailla. Kohtapa vesisade oli muuttunut räntäsateesta lumisateeksi. Poikettiin Korentojärven kestikievarissa ja maa oli lumesta valkoisenaan. Ohitettiin Isosyötteen Syötevaarat ja jatkettiin Naamangan kylätielle.

Saavutaan Pintamojärvelle, jossa tie kaartuu vasemmalle ikäänkuin haukatakseen järven syleilyynsä. Taivalkosken puolella tie myötäilee Iijokivartta, johon yhtyy myös Loukusajoki tuonnempana. Varankavaaran rinnettä hivuttaudutaan Livojärven puhtaan kultahietikon ällistyttäviin järvimaisemiin. Merilohi nousee tuolle järvelle Livojokea myöten.

Täältä huristellaan vielä Taivalkoskelle, jossa ei näyttänyt olevan muuta nähtävää kuin 6, 5 m korkea Taivalkoski. Jatketaan Kostojoen kautta (Iijoen sivujoki) Kostojärvi kiertäen. Sitten saavutaan Inkeen majataloon, josta matka jatkuu pienen paussin jälkeen maaselän maisemiin kohti Kuusamoa.

Maaselän kannaksella ohitetaan Lapinluoma, Oijusluoma ja Tavela. Kalliovaaran laelta alkaa laskeutuminen Kuusamon alangolle. Samalla katsojalle avautuu ensinäkymä Kuusamon vaaramaisemiin, niin itään kuin pohjoiseen. Näkyypä sieltä myös Kuusamon kylä järvineen. Myös Nuorusen pajaslaki näkyy idässä runsaan 60 km päässä. Sieltäpä laskeutuessa postiauton jarrut ovat koetuksella, tuolla mutkien mäkisellä maantiellä. Säynäjävaaran ja sen alapuolisen samannimisen jokipahasen jälkeen lähestytään Torangin harjua ja niin saavutaan Kuusamojärven rantamaille ja keskustaan.

Kuusamosta pääsee jatkamaan matkaa postiautotaksalla 50 penniä kilometri, kun taasen yksityistaksit kiskovat 4 mk kilometriltä, ja niin taksat selvitettyään yövytään Korhosen majatalossa, kun Huotarin majatalo oli kuin olikin remontissa. 

Lumisessa Kuusamossa värjötellään nyt yli viisi päivää. Ajankuluksi luetaan roskaromaanit ja tapetaan aikaa jutustelemalla kyläläisten kanssa. Paljon on puhetta mm. Kuusamon ratahankkeesta, joka olisi tarkoitus saada aina Paanajärvelle asti. Sellaiseksihan se sitten jäikin, kuten nyt tiedämme. Saatiinpa kuitenkin selville, että hyviä lohenuistepaikkoja olivat Muojärvi ja Pistojoki. Uistimista parhaita kuuluivat olleen Devooni ja joku kullankiiltävä lusikka.

Maantie Paanajärvelle kulki Jyrkänkosken ja Määttälänvaaran kautta Kuusinkijokivarteen. Paras taimenen ja harjuksen onkipaikka kuului olevan Kuusikijoen Kuikaankorva 14 km ennen Paanajärveä. Lisäksi kuultiin, että rajanvyöhykken pinnassa oli lunta vielä puolimetriä ja tulvavesi vaelsi valtoimenaan ja äkseerasi muutekin vaikeaa kelirikkoajan kulkua. 

Kuusamon pitäjä syntyi muuten 1675 jolloin se erotettiin itsenäiseksi Kemin Lapista.

Vielä matkalaiset ehtivät käväistä Kuusamon kirkkomaalla katsastamassa vapaustaistelijan patsasta, johon on hakattu sanat; ”Urhot nousevat kumpujen yöstä ja kertovat Suomensuvun työstä ja neuvovat polvea nousevaa” – elikkä tuopa oli aika mukavasti sanottua!!!

Muuten tämä uusin kirkko oli sarjassaan jo kolmas ja valmistui 1800. Ensimäinen oli Torangin taipaleella ko. järven länsipuolella (valmistui 1680). Toinen kirkko valmistui riitelyn jälkeen Kuusamojärven rantamille 1694. Näiden kirkkotora’ilujen (riitojen) jälkeen kuuluu TORAnkijärvi saaneen nykyisen nimensä. Kuten tiedetään tämäkin 1800 valmistunut kaunis puukirkko tuhoutui viime sodan aikana, ja tilalle on rakennettu uusi uljas kivikirkko, joka on yhä paikallaan. Kuusamon väkiluku oli tuolloin v. 1931 15000 henkilön paikkeilla ja veroäyri oli 11 mk. Toinen Kuusamon silloinen merkittävä rakennus oli kansanopisto, joka oli valmistunut 1930. Siinä toimi oppilasasuntola, johon majoitettiin myös matkailijoita kesäisin.

Kuusamon vanha kirkko (Ingervon kuvaamana)

Sitten vierailtiin vielä sotaväen kasarmitalolla, jossa komppanian päällikkö luutnatti Kanerva varusti Nuutisen kolmen hengenretkikunnan tarvittavilla rajaseutupasseilla (rajaseutupassissa tarvittiin myös valokuva). Hän myös näytti lohiuistimensa ja harrivapansa ja antoi ajantasaisia tietoja Kuusamon kalastus- ja metsästysoloista. Ohjasi vielä kaiken kukkuraksi Tammen kellosepän-puotiin kalastusvälineostoksille.

Vieläpä kuultiin tarinoita Kuusamon kurjuudesta ja köyhyydestä, joka oli ollut erityisen paha v. 1930, jolloin oli vallinnut kerrassaan huutava hätä, kun työttömänä oli ollut tuhansia henkilöitä. Niimpä valtioneuvosto oli järjestänyt hätäaputyömaan, jossa 180 miestä ja 70 hevosta saisi työtä Heikkilä-Poussu maantien rakennustöissä. Oli saatu 500.000 mk lisämääräraha ja sen jälkeen ei mitään. Kurjuutta oli lisännyt kolmen perättäisen vuoden pituinen huono heinä-ja viljavuosi. Mainittakoon vielä, että v. 1927 eduskuntavaaleissa oli Maalaisliitto saanut 2638 ääntä ja kokoomus 136, edistyspuolue 31, sosiaalidemokraatit 35 ja kommunistit 212 ääntä.

Kuusamon majatalon seinällä oli kuulema pyssyä jos jonkin sorttista. 
Oli kenttäpuhelinkone nahkakotelossaan, sekä lumikengät. Kuuluivat olevan sotasaalista v.1920 rajantakaisen Kiimasjärven taistelusta, jossa ne olivat jääneet kaatuneiden kiinalaisten jalkoihin. Kiinalaisia oli ollut kuulema paljon ryssien seassa ja kaikilla oli ollut lumikengät jalassaan. ”Ryssät työnsivättii niitä vinosilmiä eellään hyökkäämään ja ammuttivat meillä niitä, sitten ite pötkivät pakoon”.

Artikkelin sisällyksen suorat linkit:
sivu 1. Aaro A. Nuutinen Paanajärvellä 1931
sivu 2. Oulusta Kuusamoon
sivu 3. Kuusamosta Käylänkoskelle
sivu 4. Käylään
sivu 5. Retki Oulankajoen Kiutakönkäälle
sivu 6. Käylänkoskelta Juumaan
sivu 7. Jyrävänniemen nähtävyydet
sivu 8. Juumasta Paanajärvelle
sivu 9. Paanajärven tunnelmia
sivu 10. Mänty-Ella, Elias Leinosen vieraina